Ihastuttavia kirjailijakohtaamisia




Olen aina tykännyt lukea kirjoja. Dekkareita, romaaneja, omaelämänkertoja, aika lailla kaikenlaisia kirjoja, mutta eniten minut on vienyt mukanaan rikosdekkarit. En tiedä mitä se kertoo minusta, hah, mutta telkkaristakin tulee ennemmin katsottua kaikki toimintapläjäykset, kuin hömppäsarjat.

Mutta mikä tässä kaikessa on parasta, niin se että, on ystävä joka jakaa rakkauden kirjoihin sekä nappaa sinut mukaan, kun tiedossa on kirjailijatapaaminen!

Suuntasimme viikko sitten  Tiian kanssa HarperCollins Nordicin kutsumina, Akateemiseen kirjakauppaan Max Scheekin, Emelie Scheepp ja Eva Franzenin uutuuskirjojen julkistamistilaisuuteen.
Kiitos Harper Collinsille kaikin puolin,upeasti järjestetystä tilaisuudesta <3
Harvemmin sitä meikätyttö pääsee istumaan kirjailijoiden kanssa viinilasilliselle ja keskustelemaan niin kirjoista kuin toki muustakin.
Tähän täytyy kyllä myöntää, että ihana Tiia hoiti tuon enkun puhumisen pääosin, minulle kun tulee tässä vaiheessa tenkkapoo ja kummasti pää tyhjenee englanninkielen sanoista, siinä vaiheessa, kun minun pitäisi jotain puhua. Ymmärrän kyllä mistä keskustellaan, mutta sanat katoavat, kun pitäisi lauseita rakentaa.
Minä puolestani, kuuntelen, hymyilen, nykkään, kuvaan ja soperran muutamia sanoja sieltä täältä :) Suomea tulee sitten senkin edetä.
No joka tapauksessa ilta oli huisin onnistunut ja lämminhenkinen, iloinen ja, sellainen joka jätti kauniin muisto syvälle sydämeen. Tämä ilta tuntui monella tavalla uskomattomalta, olen kiitollinen.

Seuraavaksi otteita siitä, minkälaisia kirjoja heiltä nyt julkaistiin.



Max  Seeckin kirja Mefiston kosketus on tiheätunnelmainen trilleri
Kuolleeksi luultu suomalainen diplomaatti on paennut Kroatiasta väärennetyn passin turvin ja jättänyt jälkeensä päättömän ruumiin. Zagrebin suurlähetystössä työskennelleen Westerlundin jäljet päättyvät Tukholman lentokentälle.
Kun Interpolin tutkija Annika Lehto kuulee tapauksesta, hän on heti valmis keskeyttämään sairauslomansa ja lähtemään Westerlundin perään. Mukaansa hän onnistuu saamaan Daniel Kuisman, puolustusvoimain asiantuntijan, jonka kanssa hän on aiemminkin ollut diplomaatin kintereillä. Käynnistyy tapahtumasarja jonka vaikutukset ulottuvat aina Pohjois-Norjasta San Franciscoon ja Haagiin. Mutta mitä pidemmälle Annikan ja Danielin tutkimukset etenevät, sitä selvemmäksi käy ettei mies jota he jäljittävät, ole harhautunut kaidalta polulta vastikään vaan että hänen sisällään asuu pahuus, jonka kanssa on parempi olla joutumatta kosketuksiin.

Voin sanoa, että minun on käytävä ostamassa Maxin ensimmäinen kirja Hammurabin enkelit, joka on hänen esikoisteos, ennenkuin aloitan tämän. Jotenkin vaan se esikoisteos on luettava ensin :D




Eva Franzin Sininen huvila on Anna Gladista kertovan cozy crime-dekkarisarjan  ensimmäinen osa.

Keskellä yötä juhlista kotiin palaava nuoripari löytää pikkupojan maantieltä harhailemasta ja vie hänet kotiin, siniseen huvilaan metsän laidassa.
Kotona pojan äiti Becca makaa keittiön lattialla verilammikossa. Vaikeasti haavoittunut nainen kiidätetään sairaalaan, ja poliisi Anna Glad ryhtyy selvittämään rikosta.
Käy ili, että Becca Stenlund pitää suotittua SIninen huvila-lifestyleblogia. Hänen miehensä Peter oli aluksi auttanut blogin kanssa, mutta kyllästynyt lopulta täydellisen elämän tavoitteluun ja muuttanut pois. Blogin kommenttikentässä esitetään tappouhkauksia. Beccan taistellessa elämästään tyhään taloon ilmestyy joka päivä tuoreita kukkia...

Dekkari bloggarista, siis ihan pakko lukea!



Sen verran kerron yksityikohtaa, että Emelie lähetti esikoisromaaninsa kaikkii isoihin kustantamoihin Ruotsissa ja kaikki tyrmäsivät sen, lukematta.
Mutta koska Emelie uskoi miehensä kanssa kirjaan niin paljon, he perustivat oman kustantamon ja julkaisi kirjan omakustanteisesti. Mikä oli aivan mielettömän rohkea ja upea veto.
Kirjasta tuli hetkessä menestysteos! Uskon, että tänä päivänä niitä firmoja voi hieman kismittää, että hylkäsivät hänet.
Tiia on kertonut blogissaan ihanasti Emelien tarinasta, joten käykää ihmeessä lukemassa se tästä.


Ikuisesti merkitty on ensimmäinen osa kirjasarjasta, joka kertoo syyttäjä Jana Berzeliuksesta. Ruotsalaisen Emelie Scheppin debyyttitrilleri on sensaatio ja sitä on myyty yli 140 000 kappaletta vain Ruotsissa. Sarja on nyt myyty myös Suomeen, Tanskaan, Norjaan, Saksaan, Hollantiin, Japaniin, Tsekkeihin, Italiaan ja Puolaan. 9-vuotias Jana Berzelius herää eräänä kesäpäivänä sairaalassa. Hänellä ei ole minkäänlaista muistikuvaa kuka hän on tai mistä hän tulee. Kaksikymmentäyksi vuotta myöhemmin hän saa menestyneenä syyttäjänä tehtäväkseen johtaa esitutkintaa, joka koskee huomiota herättänyttä Norrköpingin maahanmuutoviraston toiminnanjohtajan Hans Juhlénin murhaa. Jana aloittaa intensiivisen työn tapauksen ratkaisemiseksi yhdessä rikoskomissaario Henrik Levinin ja rikostutkija Mia Bolanderin kanssa. Mutta tutkimus saa odottamattoman käänteen kun löydetään jälleen yksi ruumis. Tällä kertaa se kuuluu pojalle. Mitä enemmän Jana ottaa selvää kuolleen pojan taustasta, sitä lähemmäksi hän pääsee oman tapauksensa totuutta. Tarina, jonka hän kohtaa on synkempi ja verisempi mitä hän olisi ikinä voinut kuvitella.


Valkoiset jäljet
Tuiskuava lumi peitti pakenevan tytön jäljet, aivan kuin niitä ei olisi koskaan ollutkaan…
Junasta löytyy thaimaalaistytön ruumis. Nuori mies surmataan raa'asti kotonaan. Kaksi täysin erillistä tapausta kietoutuvat yllättäen toisiinsa ja johtavat Norrköpingin poliisin yhä syvemmälle paikallisen huumekaupan syövereihin. Kuka on salaperäinen Setämies, jota kaikki tuntuvat pelkäävän? Ja miksi rikolliset tuntuvat olevan aina yhden askeleen edellä poliisia?
Kun pääepäillyksi nousee Danilo Peña, syyttäjä Jana Berzelius joutuu tiukan paikan eteen. Mies tietää aivan liian paljon Janan menneisyydestä, synkkiä salaisuuksia jotka eivät saa koskaan paljastua. Janalle ei jää vaihtoehtoa: hänen on vaiennettava Danilo hinnalla millä hyvänsä.
Jouluun valmistautuvan ruotsalaisen pikkukaupungin pinnan alla kuohuu. Rikollisten lonkerot ulottuvat syvemmälle kuin kukaan olisi uskaltanut kuvitellakaan…




Kuten varmaan arvata saattaa, olen viime päivinä jättänyt leffat vähemmälle ja lukenut Emelien esikoisteoksen Ikuisesti merkitty-kirjaa suorastaan ahmimalla.
Kirja on todella hyvä ja mukaansa tempaava. Illalla en malttaisi laskea kirjaa kädestäni-vielä yksi kappale ihan nopeasti vain.

Onko Emelie, Max sekä Eva teille tuttuja kirjailijoita?  Minkälaisia kirjoja luette mieluiten?

Herkullinen omenapiirakka








Lauantaisen laiskottelun jälkeen intouduin eilen leipomaan meille omenapiirakkaa.
Ohjeita tälle helpolle herkulle on vaikka kuinka paljon, omani nappasin tällä kertaa netistä, ja aikalailla samalla tavalla on tätä herkkua tullut useasti tehtyä.
Omenapiirakka on siitä ihana herkku, että se tuntuu maistuvan kaikille, niille nirsoimmillekin myös, ainakin siitä päätellen että reilu puoli pellilistä piirakkaa katosi parempiin suihin samalta istumalta.



Ohje on täältä


    • n. 1kg omenoita
    • 4kananmunaa
    • 3dlsokeria
    • 150gvoita tai leivontamargariinia sulatettuna
    • 2dlPirkka omenatäysmehua tai maitoa
    • 5dlvehnäjauhoja
    • 3tlleivinjauhetta
    • 2tlvanilliinisokeria
    • (1/2 tlkardemummaa)

Pinnalle

    • 2-3rklsokeria
    • 2tlkanelia





  1.  Leikkaa omenat ohuiksi lohkoiksi.
  2. Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja sokeri.
  3. Lisää vaahtoon hieman jäähtynyt rasva. Sekoita taikinaan maitoa tai mehua vuorotellen keskenään sekoitettujen kuivien aineiden kanssa.
  4. Kaada taikina leivinpaperin päälle pellille
  5. Asettele päälle omenat. Ripottele pinnalle sokeria ja kanelia.
  6. Paista 200 asteessa uunin alatasolla 25-30 minuuttia. 

Omenapiirakan kanssa voi tarjota vaniljakastiketta, tai kermavaahtoa ja jäätelöä, niin kuin meillä oli  tarjolla.
Tuo Mustaherukka-Kardemummajäätelö oli muuten ihan törkeen hyvää omppupiirakan kanssa, suosittelen kokeilemaan.





Kaunista syksyistä  ja herkullista alakanutta viikkoa <3

Laiskotellaan












Hip hei ja laiska on lauantai!

Täällä on vietetty oikein superlaiskaa päivää tänään. Tai siis muu perhe on tuntunut elävän ihan normaalissa syklissä, mutta minä olen ottanut ilon irti vapaa viikonlopusta ja nauttinut elämän kiireettömyydestä.
Ulkoillut hieman kameran kera ja nukkunut kunnon päikkärit. Pikkuisen on flunssa yrittänyt ilmoitella itsestään, mutta olen tehokkaasti sitä yrittänyt hättää matkoihinsa heti alkuunsa.
Sen verran se on veroittanut, että eilen meni osittain ääni ja lämpöä nousi ja eilen sekä tänään olen joutunut tosiaan taipumaan päikkäreille ja olen jättänyt treenaamisen vain ajatuksen tasolle.

Mutta mikäs kiire tässä on, kun on kerrankin vapaa viikonloppu, niin joutaahan tässä laiskotellakin. Tehdä pikku lenkki lähimaastossa ja kömpiä siskon terdelle teelle.
Siellä saa muuten samalla aimo annoksen hännän heilutuksia, märkiä pusuja, hellyyttä ja näin karvanlähtöaikana, verkkarit muuttuvat villapöksyiksi alta aikayksikön ;) On ne ihania.

Nyt jatkan samalla linjalla loppuillan, joten oikein ihanaa lauantai-iltaa teille <3



Viikonlopun menovinkki




















Heissan muruset!

Halusin tulla teille vielä vinkkaamaan teille RED" RED? RED! näyttelystä, jossa kävin eilen.
Kyseessä on Aalto-yliopiston kokeellisen muotoilun kurssin opiskelijoiden lopputyö, jossa käytöstä poistetut punaiset Coca-Cola korit ovat saaneet uuden elämän.

Kun tutut Coca-Cola pullot saivat uudet muodot, jäivät nämä vanhat punaiset korit tarpeettomaksi.
Näitä koreja lahjoitettiin Aalto-yliopistolle jopa 2000 kappaletta, jossa ne murskattiin ja joita opiskelijat sulattivat, hioi ja työsti niitä monenlaisin tekniikoin erilaisiksi taide ja käyttöesineiksi.

Minua ihastutti suunnattomasti nähdä mihin kaikkeen tämä materiaali oikein opiskelijoiden käsissä oikein taipui. Ja taipuihan se.
Yksi opiskelijoista oli saanut hiomalla materiaalin tuntumaan lähinnä sametilta, toinen oli puolestaan tehnyt upeat seinälamput lamput, hedelmäkorit ja jopa vaateita oli Coca-Cola koreista syntynyt, sekä paljon muuta.

Ei voi kuin ihailla kuinka taitavia nämä ihmiset ovat ja kuka tietää, vaikka tulevaisuuden nimiä muotoilun alalla, ainakin toivon niin.

Ihan kaikkia töitä en teille tässä paljasta, joten jos tämänlainen taide kiinnostaa niin RED" RED? RED! näyttelyyn pääset tutustumaan vielä tämän viikonlopun ajan Bassoradion tiloissa, osoitteessa Unionkatu 25, Helsinki.
Näyttely on osa Helsinki Design Week ohjelmistoa ja ilmainen.
Sitä pitää auki aina yksi opiskelijoista, joten pääset samalla tapaamaan itse päätähtiäkin :)

Aurinkoista viikonloppua ja nautinnollisia taidehetkiä<3

Syksy ottaa syleilyynsä






Heipparallaa ihanat!

Se on taas perjantai, mikä tarkoittaa monelle viikon parasta hetkeä-viikonloppu vapaita. Minulle tosin ei, mutta ei anneta sen häiritä.
Elämä on taas vienyt vauhdilla eteenpäin, viikko on vierähtänyt vauhdilla, melkein huomaamatta -tai oikeastaan viimeiset kaksi viikkoa on huristanut taas kaasu pohjassa eteenpäin.
On tapahtunut yhtä ja toista, aika lailla arkisia asioita, mutta myös tapahtumia ja kohtaamisia jotka on vienyt perus arjesta pois.
Näistä lisää juttua tuonnempana, kunhan saan hieman himmattua vauhtia ja järjestettyä kaikki palikat kohdilleen.

Eilen töistä lähtiessäni tuli fiilis ajella kirpputorin kautta kotiin, onneksi tein niin.
Tein sellaisia löytöjä, että ajattelin seuraavaksi laittaa loton vetämään.
Yksi niistä on tuo iso metallinen tarjotin, joka on todennäköisesti ollut joskus pöytä-ja jonka laitoin olohuoneen pöydälle, lastaten sen täyteen kynttilöitä, lisäten joukkoon yhden syyssyreenin oksan.
Tarjotin löysi paikkansa olohuoneen pöydän päältä. Miehen epäonneksi telkkarin edestä, mutta ei minua pieni liekkimeri haittaa telkkua katsellessa, se on vai tunnelmallista.

Tässä alkusyksyssä on ehdottomasti parasta siskon neulomat villasukat, jotka voi kiskoa polviin asti-tai paremminkin yli, napata teemukin käteen ja kaivautua mamman 50 vuotta vanhan peiton alle sohvan nurkkaan ja nauttia sateen ropinasta ikkunapelteihin sekä pimenevistä illoista.
Napata hyvä kirja luettavaksi, tai katsoa telkusta lapset kainalossa jotain hömpää.

Ei tämä syksy nyt itse asiassa pöllömpää aikaa olekaan. Ainankin lisääntyneeet koti-illat on tervetulleita hetkiä, joista nautin suunnattomasti. Vaikka edelleenkään en hurraahuutoja viljele, siinä vaiheessa, kun vettä sataa kaatamalla ja sateenvarjo kääntyy tuulesta väärinpäin kastellen minut sekunneissa läpimäräksi, niin olen oppinut nauttimaan syksyn monista sävyistä ja annan sille mahdollisuuden. Syksy ottaa meidät syleilyynsä-nautitaan niistä hetkistä.


Tunnelmallista perjantai-iltaa <3



Sohvasunnuntai




Olen nimennyt tämän päivän sohvasunnuntaiksi.
Eilen yhdet ystävistäni pöllähti meille, herkkujen, "missinauhojen", yksisarvisten ym rekvisiitan kanssa ja kertoivat, että nyt juhlitaan minun tulevia synttäreitä. Ok, tiesin tästä kyllä muutaman viikon etukäteen, koska heidän oli varmistettava, että olen kotona, mutta siis missinauhoja ja yksisarvisia! No näiltä ystäviltä voi odottaa kaikkea päätöntä menoa, ystävät <3

Ilta aloiteltiin meillä ja yö vietettiin tanssin pyörteissä. Missinauhat ja takasi huomiota enemmän kuin olisi uskonut, ja yleisesti ihmiset luulivat, että olimme viettämässä polttareita. Tosin yksi englantilainen porukka luuli, että olimme Unelmien poikamies kuvauksista. En tosin tiedä, tehdäänkö siellä keski-ikäisistä kyseistä ohjelmaa, ei täällä ainakaan, eikä taatusti meistä:D


Tänään on sitten menty aavistuksen laiskemmalla vaihteella.
Sain vastattua vihdoin teidän ihaniin kommentteihin aikaisempaan/aikaisempiin postaukseen, anteeksi että niissä on mennyt viime aikoina luvattoman kauan.


Mutta siis tänään olen aikalailla laiskotellut, juonut teetä ja syönyt suklaata, sekä katsonut Netflixistä muutamia sarjoja ja leffoja. Leffavalikoimaa selatessani huomasin, että Narcosin kolmas kausi on katsottavissa, no sehän oli laitettava käyntiin siltä istumalta.
Oletteko muuten katsonut kyseistä sarjaa?
Sarja on fiktiivinen esitys kolumbialaisen huumeparoni Pablo Escobarin elämästä.
Minä jotenkin koukutuin tähän heti silloin ekan kauden aikana. Kahlasin ykkös ja kakkoskaudet läpi jo jokin aika sitten, ja luulen, ettei montaa päivää mene kuin kolmonen on katsottu.




Edelleen se mitä odotan kuin kuuta nousevaa, on The Blacklistin kolmas kausi, voisiko se millään jo alkaa?
Tämä yhdysvaltalainen rikosdraamasarja, on koukuttanut minut totaalisesti eikä vähiten juuri James Spader loistavan henkilöhahmon vuoksi.

Katson kohta uusiksi ykkös ja kakkoskaudet, jos kolmatta ei ala kuulumaan.





Uutena sarjana aloitin katsomaan Netflixin poliittista draamasarjaa House of Cards.
Alku vaikuttaa ainakin lupaavalta, ja sarja on hyvin kehuttu. uskon että viihdyn tämän seurassa useammankin sohvasunnuntain.




Nyt saa vinkata ne omat sarja tai leffasuosikit, mielellään Netflixin puolelta !

Syksyn aisteja herätellen





Tässä alkusyksyssä on ollut jotain upeaa. Olen päässyt osallistumaan tilaisuuksiin, joissa olen tavannut ihania ihmisiä ja päässyt katsastamaan mitä kaikkea kaunista se syksy tuo tullessaan kauneuden osalta.
Yksi tällainen tilaisuus oli Nordic Cosmeticsin järjestämä brunssi Svenska Klubbenilla, jossa saimme kuulla ammattilaisten johdolla mitä syksyllä oli odotettavissa kauneuden saralla.
Tilaisuuteen osallistuin yhdessä Minäkö keski-ikäinen blogin Tiian, sekä
 Keyword: Love blogin Jonnan kanssa, kiitos teille seurasta <3


Voisi sanoa, että päivämme alkoi upealla Scandaalilla!
Tilaisuudessa ensimmäisenä tuoksuna meitä oli vastassa Jean Paul Gaultierin uutuustuoksu Scandal.

Olen suorastaan sanaton tämän hajuveden sekä pullon kanssa. Katsokaahan nyt, eikö olekin kerrassaan upea! Olen niin tottunut näkemään Gaultierit puettuna tuttuun torsoon, että hetki kesti ihastellessa tätä uutta pullon ulkoasua, on tämä kyllä ihan huippu hieno pullo kerta kaikkiaan.

Tämä on niitä hajuvesiä jonka ostaisin todennäköisesti jo pelkän pullon takia, mutta onneksi tässä tapauksessa ei tarvitse pelkkää ulkoasua ihastella, koska tuoksu on yksi parhaista Gaultierista ellei paras, ainakin minun mielestäni.

Alkutuoksussa aistit saa hereille veriappelsiini ja Gardenia. Sydäntuoksun makeus tulee hunajasta, joka pehmenee lopputuoksussa patsulin lämpöön.



Escadan uusi Celebreate N.O.W on todella raikas ja pirteä tuoksu. Sen naisellinen ja suloinen pullo ruusun terälehtineen on ilo silmälle.
Tämä tuoksu on kaunis yhdistelmä inkivääriä, magnolia ja vaniljaa, tonkapapua sekä kanelia.
Pidän kovasti tästä tuoksusta, se on pirteä ja raikas tuoksu joka tuo energisen olon minulle, voisin käyttää lähes tulkoot kaikkialla.
Escada ei todellakaan pettänyt faniaan tälläkään kertaa <3



Seuraavaksi pääsin ihastelemaan tuoksua, josta minulla ei ole minkäänlaista kosketuspintaa aikaisemmin
Hermesin Twilly d´Hermes on hyvin omanlaisensa tuoksu. Se on raikas, leikkisä ja värikäs kuten Hermesin kuuluisat huivit.

Tuoksupullon kaulaan on sidottu hauska värikäs kaulahuivi, ja tuo tuoksupullon korkki tuo minulle mieleen söpön pienen knallihatun.

Alkutuoksu avautuu inkiväärillä. Kukkainen sydäntuoksu tulee tuberoosasta ja tuoksu pehmenee santelipuun lämpöön.



Yksi ihastuttavimmista miesten tuoksuista oli ehdottomasti Lacosten L`Homme. Tämä on huippuraikas tuoksu johon raparperi tuo niin mahtavan säväyksen, etten ihan heti muista samanlaista.

Suihkuteltiin tätä tuoksua omalle iholle ja todettiin kaikki kolme, että toimisi loistavasti myös itselläkin.
Alkutuoksu on suorastaan  mehukas, siitä vastaa raparperi, mandariini ja appelsiini. Sydäntuoksuun tuo tummuutta mustapippuri, inkivääri, jasmiini sekä manteli.  Lopputuoksu muuttuu jälleen keveämmäksi, sisältäen puisia nuotteja, meripihkaa, myskiä, setripuuta ja vaniljaa, tehden tästä tuoksusta myös loistavan valinnan nuorellekin miehelle.
Tämä tuoksu toimii ikään ja sukupuoleen katsomatta.






Syksyn uutuuksia oli esillä myös meikkien ja ihonhoitotuotteidenkin osalta.
Se mistä itse tykkäsin, niin syksyn luomiväreissä on mattasävyjäkin kivasti.
Huulimeikissä löytyy laidasta laitaan. On monen sävyistä huulipunaa ja kiiltoa. Ja jos haluat pientä buustia huulille, niin tietysti se huulia hieman turvottava ominaisuus löytyi ainankin Buxonilta sekä Bare Mineralsilta, jos sellaista kaipaa.
Ihonhoidon saralla esimerkiksi Shiseidolta on tulossa aikamoisia herkkuja, käykäähän kurkkaamassa.


Yksi uusi tuttavuus lisää oli minulle Carolina Herreran tuoksut.  Tällä kertaa en pysty tätä vertailemaan mihinkään aikaisempiin, koska sitä kokemusta minulla ei todellakaan ollut ja näin ollen sain tutustua minulle täysin uuteen tuttavuuteen, mikä oli miellyttävää.

Olin kuvitellut tämän tuoksun enemmän iltatuoksuksi, mutta se olikin yllättävän keveä samalla salaperäinen ja ehdottoman naisellinen tuoksu.

Tässä tuoksussa on tuoksunuotteja enemmän kuin muissa tänään esitellyissä.
Alkutuoksu: Manteli ja kahvi
Sydäntuoksu: Jasmiininkukka, santelipuu sekä orris
Lopputuoksu: Tonkapapu, kaakao, santelipuu sekä vanilja

Pullon ulkomuoto on upea, musta korkokenkä on kyllä taatusti huomiota herättävä siellä kampauspöydällä, vai mitä mieltä olette?



Viimeisenä vaan ei suinkaan vähäisempänä on vuorossa Bossin The Scent for her Intense.
Aikaisemmasta The Scent for her tuoksusta kirjoittelinkin täällä.

The Scent for her, on yksi eniten käyttämistä tuoksuistani. Se toimii minun iholla hyvin ja rakastan tuoksun persikkaisuutta yli kaiken.
Uusi The Scent for her Intense on yhtä upea kuin edeltäjänsä, ehkä hieman keveämpi ja aavistuksen syvempi, pidän kummastakin valtavan paljon.
Alkutuoksussa löytyy ihanan raikas persikka ja hunaja. Sydäntuoksun osamantus sekä lopputuoksun kaakaopavun ja vaniljan liitto tekee yhdessä taikojaan, tehden tästä tuoksusta raikkaan ja koukuttavan kokonaisuuden.


Tilaisuudessa oli myös miesten Bossit esillä, josta myöhemmin lisää, sekä paljon muitakin upeuksia esillä, mutta jos olisin niistä kaikista tänne kirjoittanut olisi siitä tullut aikamoinen romaani.
Tahdoinkin nostaa nyt ne tuotteet esille, jotka liikuttivat sydänalaani erityisesti.
Toivottavasti tästä joukosta löytyisi ehkä myös sinulle joku uusi tuttavuus, tuoksu johon sinä voisit ihastua.

Kun menet valitsemaan itsellesi tuoksua, anna sille aikaa.
Suihkuta tuoksua ranteeseen, ennemmin kuin siihen tuoksulappuun, koska jokaisen meidän iho on erilainen, ja tuoksu tekeytyy jokaisen kohdalla omanlaiseksi.

Se mikä tuoksuu toisella upealta tai tuoksulapussa mahtavalta, ei välttämättä toimikaan omalla iholla samanlaisena.
Anna myös tosiaan tuoksun tekeytyä iholla hetken, älä kiirehdi. Käy vaikka kahvilla ja maksutele miltä se tuoksu tuntuu sitten hetken päästä. Jos se saa sinut hymyilemään, osta se <3










Kohti heleämpää huomista

Kaupallinen yhteistyö Helein/40+Blogit
 













Reipasta ja raikasta syyskuuta <3

Muistatteko kun kerroin teille kesäkuussa, kuinka olin aloittanut syömään Helein Strong Collagen kauneusravintolisää? Siitä löytyy postausta täältä. Nyt testijakson päätyttyä on aika kertoa teille koinko ravintolisän hyödylliseksi kohdallani ja mitä huomioita tein kyseisenä aikana.

Kuten moni varmasti tietääkin niin siinä neljänkympin paikkeilla ihon oma kollageenin tuotanto alkaa hiipua ja lopulta lakkaa lähes kokonaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ihossa alkaa näkyä veltostumista ja se menettää kimmoisuutensa.
Kollageenin puutos ei näy vain ihossa vaan se tuntuu myös nivelissä, joten viimeistään siinä neljänkymmenen pyörähtäessä mittariin, on todellakin hyvä aika napata kollageenilisä osaksi päivittäisiä rutiineja, mieluiten toki jo aiemmin, varsinkin jos urheilet paljon tai ravinnon saanti ei välttämättä ole kovin monipuolista.

Minusta kollageenitutkija Taina Pihlajaniemen toteamus ”Ihon voi ajatella olevan peili sille, miten koko keho voi. Kun hoitaa itseään niin, että iho on hyvässä kunnossa, hoitaa samalla myös muita elimiään”, on varsin osuva.

Miltä se minun peilini tällä hetkellä sitten näyttääkään.
Voin sanoa, olevani tyytyväinen siihen minkälaisessa kunnossa ihoni tällä hetkellä on. Se on parempi kuin aikoihin. Ihoni on kosteutetumpi ja samalla tietysti pehmeämpi. Niin että olen huomannut lähteväni pelkässä ripsivärissä ja huulikiillossa ulos useammin kuin ennen, se on aika ihana fiilis se.
Ja sitten kun sen meikin taiteilee kasvoilleen, se näyttää ehdottomasti paremmalta.

Myös huuleni jotka ennen kuivuivat ja rohtuvat helposti, eivät ole rohtuneet enää laisinkaan. Ihmiselle joka käyttää huulipunaa tai kiiltoa joka päivä, on tämä muutos enemmän kuin mieluinen.

Vaikka olen enemmän kuin innoissani ihoni kosteustasapainon paranemisesta on yksi asia mihin kiinnitin huomiota muutama viikko sitten ja joka vie tällä hetkellä voiton kaikesta. Olen nimittäin huomannut , että oikeassa kädessä jo jonkin aikaa jatkunut nivelsärky on kadonnut. En tiedä johtuuko tämä kollageenista vai kesästä tai kenties niiden yhteysvaikutuksesta, mutta olen joka tapauksessa enemmän kuin tyytyväinen tilanteeseen.
Minä haluan ja toivon, että tämä tilanne jatkuu yhtä hyvänä omalla kohdallani, ja kenties tuo pidempiaikaisessa käytössä vielä jotain muutakin huomion arvoisia asioita, joten kollageenilisä tulee jäämään käyttööni jatkossakin.



Pidetään huolta ihosta ja kehosta.
Näillä eväillä kohti heleämpää huomista <3