Kolme kirjasuositusta

Heippa ja aurinkoista viikkoa kaikille <3
Täällä on kuuden päivän työputki takana ja huomenna olisi kokonainen yksi vapaapäivä edessä:) Ajattelin napata kirjan käteen, pakata rantakamat sekä lapset mukaan ja suunnata rannalle.

Viimeksi olen lukenut kolme kirjaa, jotka on ihan jokainen lukemisen arvoisia.
Tässä olisi siis kolme lukusuositusta sinulle.

Fiona Barton: Leski

Jokainen on nähnyt hänet. Hirviön, josta lööpit kirkuvat. Miehen, jota syytetään kammottavasta rikoksesta. Mutta onko kukaan kiinnittänyt huomiota naiseen hänen vierellään?

Jean on jättänyt paljon kertomatta rikoksesta, josta hänen miestään epäiltiin. Hänellä on liian kiire olla täydellinen vaimo. Sellainen, joka seisoo aina miehensä rinnalla.

Mutta nyt mies on kuollut, ja Jean on vapaa kertomaan tarinansa niin kuin hän itse haluaa.

Se tarina, josta kaikki toimittajat kilpailevat. Millaisia salaisuuksia leski on valmis paljastamaan, mihin totuuteen hän itse uskoo?

Leski on psykologinen trilleri, kirja joka pitää otteessaan, alusta loppuun asti.

Kirjassa on juuri sopivasti juonenkäänteitä, pitämään lukijan otteessaan. 

Ja Jeanin henkilöhahmo, se on...no se teidän täytyy itse selvittää;)

Luin tämän kirjan nopeasti loppuu, en vain malttanut laskea sitä käsistäni juurikaan. Ja sitä paisti janosin saada selville, olinko oikeassa päätelmissäni:)

Täytyy sanoa, että Fiona Bartonin tyyli kirjoittaa on ihan omanlaisensa-mielenkiintoinen.  Teidän täytyy itse lukea kirja, jotta tiedätte mitä tarkoitan.

Lindsey Kelk:Ikuinen morsiusneito

Kun Maddie Fraiserin paras ystävä pyytää häntä osallistumaan häidensä järjestelyyn, Maddie ei tietenkään vi sanoa ei. Mutta samaan aikaan Maddien toisen ystävän liitto on sortumassa, Yrittäessään tasapainoilla vuosikausiin parhaan ylenemismahdollisuutensa ja hirviömorsiammen tekstiviestitulituksen ja öisten neuvottelutuokioiden keskellä, Maddie alkaa miettiä, olisiko hänen viimeinkin aika lakata olemasta morsiusneito ja ottaa elämänsä ohjat omiin käsiinsä.

Tämä kirja on ihana! Rakkautta, romantiikkaa, sarkasmia ja ystäviä.

Tämä kirja saa sinut nauramaan ääneen, se saa sinut myös vuodattamaan kyyneleitä ja ei, et pysty laskemaan tätä käsistäsi ennen kuin olet lukenut sen loppuun.

Haluan ehdottomasti lukea Lindseyn tuotannon kokonaan:)

Loistavaa kesälukemista.

Karin Slaughter:Kahlittu

Kun entinen poliisi löydetään murhattuna hylätyltä rakennustyömaalta Will Trent ja Georgian etsivätoimisto tietävät, että tästä murhatutkimuksesta tulee erityisen vaarallinen. Rikospaikan veriset jäljet viittaavat siihen, että on olemassa toinenkin uhri-nainen joka on kadonnut kuin tuhka tuuleen ja jonka henki on vaarassa ellei häntä pian löydetä. Todisteet paljastavat jutun yhteyden Willin, hänen työkavereidensa, läheistensä-ja jopa hänen jahtaamiensa rikollisten elämään.

Tämä kirja on ehdottomasti yksi parhaimpia mitä olen lukenut, kun puhutaan rikoskirjallisuudesta.

Kirjassa on melkein 500 sivua, ja se on koukuttava. 

Lukeminen vie useamman päivän, mutta tätä malttaa kyllä lukea.

Mielenkiintoiset henkilöhahmot tekevät kirjasta upean lukuelämyksen. Slaughterin tyyli kirjoittaa on suorastaan loistava. Hänen kirjojaan on myyty jo yli 35 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti, joten voitte vain kuvitella, minkälainen kirjailjia on kyseessä.

Jos pidät rikoskirjallisuudesta uskon, että pidät tästä.

Mukavia lukuhetkiä <3

*Kirjat saatu blogiin.

Hyvä vappu

Toivottavasti teillä oli ihana vappu, sateista huolimatta. Meillä vietettiin tänä vuonna vappua aika vaatimattomasti, ei brunsseja eikä vapputoreja tai kuohuvaa.
Mutta meillä oli yhteistä aikaa.  Lapsilla oli taas ystäviä yökylässä ja minä puolestani leivoin korillisen munkkeja, jotka lapset ystävineen pisteli parempiin suihin alta aikayksikön.
Me miehen kanssa vietettiin hääpäivää sohvalla köllötellen ja leffamaratonista nauttien. Miten niin ollaan oltu kauan yhdessä;)

Niin ja vielä tuohon miten niin ollaan oltu kauan yhdessä, minä halusin kotiin pastellisia ilmapalloja, mutta mies unohti ostaa ne ilmapallot, lukuisista huomautuksista ja kauppareissuista huolimatta. Joko se ei kuuntele tai sitten se ei...kuuntele.

Lakkasin sitten kynnet iloisen pastellisiksi- menee vähän niin kuin ilmapalloista:)
Hölväsin vielä kropan Kicksin vartalovoiteella (ihana tuoksu), ja jalkapohjat omallaan- iho on pehmeä kuin mikä ja tuoksuukin vielä hyvälle.
Leffamaratonin jälkeen kainaloon vielä Karin Slaughterin Kahlittu. Vajaa 500 sivua taattua jännitystä, ja hei meillä oli oikeasti hyvä vappu <3


 Ihanaa viikkoa teille!

Viimeeksi luettua

* Kirjat saatu

Heissan ja ihanaa pääsiäisviikkoa! Kiitos kaikille teille ihanille, viime postauksen kommentoijille. Aihe oli minulle tärkeä ja vatvoin ja mietin, kirjoitanko siitä ollenkaan, mutta tuntui hyvältä avautua. Arvasinkin että aihe ei todellakaan kosketa vain meidän perhettä, ja olikin hyvä kuulla myös teidän mietteitä ja kokemuksia aiheesta, vaikka ei tietysti ole mukavaa huomata että tästä kärsii niin moni muukin.

Mutta mitä teille nyt kuuluu?  Täällä on viime päivät nautittu kauniista kevätsäästä ja kannettu kotiin sylikaupalla tulppaaneja, jopa mieskin osti niitä. Vihdoin on oppi mennyt perille, kun tarpeeksi monesti muistuttaa :)

Jos olen nauttinut kukkasista ja auringosta, olen nauttinut myös yhtä paljon lukemisesta. Olenkin viime päivinä uppoutunut kirjojen maailmaan. Rakastan lukemista ja tällä hetkellä on taas menossa rikosdekkareiden aikakausi- minulla siis.

Luin Norjalaisen  Jan -Erik Fjellin Anton Brekke-dekkarit Ilmiantaja sekä Vaaran Varjo.  Pidin kirjoista niin että luin molemmat peräkanaa.

Ilmiantaja on Jan-Erikin ensimmäinen rikosromaani ja hyvä sellainen.
Kirjan päähenkilö on rikospoliisi Anton Brekke. Hän on hyvin suorasanainen, hieman röyhkeä ja oman arvonsa tunteva mies, välillä ehkä vähän liiankin hyvin, ja minä pidän tästä henkilöhahmosta todella.

Ilmiantaja sijoittuu kahteen eri paikkaan ja aikakauteen 1960-luvun New Yorkiin ja mafiaperheen elämään, sekä samalla nykyaikaan Norjassa, jossa Fredrikstadissa löytyy murhattuna kaupungin rikkain mies. Se miten nämä kaksi paikkaa ja aikakautta nivoutuvat yhteen, on hyvin toimivaa ja sujuvasanaista-, ja lukuista. Tämä kirja on lukijoiden ja kriitikoiden ylistämä-enkä ihmettele. Kirja palkittiinkin norjalaisella Bokhandler-palkinnolla ja se on myynyt jo yli 300 000 kappaletta.

Vaaran Varjo on itseasiassa kirja, jonka luin ensin ja jonka jälkeen minun oli luettava toinen kirja heti perään.
Se kertoo häikäilemättömästä Venäläisestä gangsteripomosta, joka lähettää Norjaan pikkurikollisen Bernandasin, jolla on mukana arvokas lasti, mutta jonka sisällöstä hän ei tiedä. Totta kai matkaan tulee isompia mutkia, ja Bernandas joutuu rikkomaan lupauksen, ja katsomaan mitä hänellä on kuljetettavana. Tämä muuttaa suunnitelmat ja siitä alkaa armoton eloonjäämistaistelu.

Samaan aikaan Norjasta löytyy surmattuna vanha opettaja Viggo Holm, miten nämä sitten liittyvät toisiinsa? No sen selvittää kukapa mu kuin Anton Brekke-vaikka hänellä olisi ollutkin muita suunnittelmia, kuin rämpiä lumen ja pakkasen keskellä.

Kumpikin kirja aiheutti minulle aikamoisen tunneryöpyn, en muista olisinko koskaan ennen tai ainakaan ikuisuuksiin, suorastaan itkenyt kun olen lukenut rikosromaania. No nyt kyyneleet valuivat kummankin kirjan kohdalla ja tunneskaala oli aikamoinen, noin niin kuin muutenkin.

Näitä kirjoja voin suositella jännäreiden ystäville, rakkausromaaniksi nämä eivät todellakaan taivu ;)