Suuntana Mikkeli

Nämä kuvat ovat viime viikkoiselta Mikkelin reissultamme, jonne suuntasimme siskoni kanssa.
Äidillä on muutaman päivän päästä syntymäpäivät ja päätimme käydä juhlistamassa häntä hieman etukäteen. Ei se ole niin päivän päälle koska niitä synttäreitä viettää, pääasia että saimme viettää ihana päivä yhdessä<3

Startattiin aamusta matkaan, ilma oli hieman sateinen, liikennettä vähäisenlaisesti ja matka taittui oikein rattoisasti ja nopeasti Lahden Kärkkäiselle asti.
Päätettiin pitää siellä pikku paussi, joka kesti öö.. puolitoista tuntia! Mutta siis eihän tuolta pääse ihan heti pois-ihan mieletön shoppailupaikka. Sieltä löytyi yhtä sun toista ihanaa, täytyykin laittaa niistä ihan oma postaus tulemaan. Oletteko muuten käyneet Kärkkäisellä? Suosittelen.

Kun oltiin juotu kahvit ja syöty hampparit, sekä tyhjennetty puoli puotia, jatkettiin matkaa määränpäähän. Äiti ja isäpuoli odottelikin meitä ja arvasi, missä olimme pitäneet pikku taukomme;)

Pääsimme suoraan kahvipöytään, nautittiin järjettömän isot ja hyvät viinerit, (hyvästi dieetit) munkit piti jättää toiseen kertaan. Sen jälkeen suuntasimme käymään tutuilla nurkilla. Ollaan joskus lapsena asuttu Mikkelissä, ja isovanhempien luona vietetty paljon lapsuuden kesiä.
Kävimme Tertin Kartanossa, joka on niin kaunis ja tunnelmallinen.
Täältä löytyy mielettömät suklaakakut, ja herkkuja kotiin viemisiksi. Tertin Kartano on myös suosittu lounaspaikka.  Minä olisi puolestani voinut kotiuttaa nuo upeat puupöydät <3

Käväistiin myös Kenkäverossa. Sieltä löytyy ihania kasvitauluja, ostin meille kotiinkin yhden. Meinasi tulla valinnan vaikeus, koska niitä on ihan mielettömän upea valikoima. Kasviaiheisia tuotteita oli paljon muitakin mm; patalappuja, tarjottimia, kaitaliina, essua jne.
Myös lähiruokaa ja käsityöläisten tuotteita laidasta laitaan.

Päivälliselle suuntasimme Mikkelin rautatieasemalle ravintola Vaihaan.
Tämä ihana vanha asema on kertakaikkisen tunnelmallinen ruokapaikka, käykää ihmeessä testaamassa.
Oli muuten hauska sattuma, kun odotimme annoksiamme ja samalla katselimme lähteviä junia, niin ikkunan edestä kulki perhetuttu- äitini kummipoika, jonka minä olen nähnyt viimeksi vuosikymmeniä sitten!
Yritin hillitysti vimmatusti huitoa ikkunan takana ja kiinnittää hänen huomion, mutta hän ehti valitettavasti nousta junaan. Tarjoilijat olivat hyvin kohteliaita ja leikkivät etteivät olleet huomanneetkaan touhuani:)

Joka tapauksessa ruoka oli todella hyvää ja sitä oli enemmän kuin riittävästi, meistä ei nimittäin kukaan pystynyt syömään annostaan loppuun asti.

Tämän jälkeen ajeltiin takaisin porukoille ja kävimme vielä penkomassa kellarin aarteita. Tämä on sellainen joka kertainen harrastus, josta jokainen nauttii suunnattomasti. Poruat, että pääsee tavaroista eroon ja me , kun saamme ihania aarteita kotiin vietäviksi.
Siskoni kantoi kotiin kasan mattoja, minä puolestaan pari ihanaa käsilaukkua.
Illalla köröteltiin onnellisena kotiin, Kaikilla oli ihan mielettömän hyvä mieli.
Äiti soitti vielä perään, että ihan paras synttärilahja kun kävitte <3 Ei sitä aina tarvitse isoja juttuja hankkia, vaan yhdessäolo on lahja, joka on sitä ihan parasta <3