Wilma tuo helvetin viestintäväline!

Suoraan sanottuna, viimepäivinä on vituttanut niin, ettei veri kierrä aivoissa. Olen hetken miettinyt aihetta ja avaudunko siitä ollenkaan täällä blogissani, mutta nyt kun olen päättänyt avautua henk kohtaisesti hieman enemmän, niin tällähän on hyvä aloittaa. Ja tämä asia on vaivannut mielätäni viime aikoina joten nyt on vain pakko päästää se ulos.

Niin ja, Anteeksi, tätä postausta en pysty kirjoittamaan kirjoilematta, mutta yritän säästää teitä mahdollisimman paljon, mutta kun pipo kiristyy, niin suusta suollan enemmän, mihin näppis pystyy ja hyvä ehkä niin.

Jokaisen yläkoululaisen vanhempi tietää Wilman, jolla viestitellään kodin ja koulun välillä. Se on monessa suhteessa, hyvä-mutta kolikolla on myös kääntöpuolensa.

"Rakas opettaja minusta on upeaa, että rakastat Wilman käyttöä yli kaiken.
Minustakin se on todella kiva viestinnän välikappale perheen sekä koulun välillä, siellä on välillä ihan oikeastikin asiaa.

Sieltä on helppo seurata lasten läksyjä, koulun tapahtumia, kokeiden numeroita muita tärkeitä asioita, esimerkiksi ettei lapsi lintsaa.

Mutta pyydän anteeksi, että lapseni teroitti kynä tunnilla, en ymmärrä kuinka olen voinutkin kasvattaa sellaisen hylkiön, joka tällä tavalla kehtaa tuntityöskentelyä häiritä, yritin kyllä parhaani.

Ja sitten se kurja kehtasi toisena päivänä sitten unohtaa sen teroittamansa kynän kotiinsa. Olen äärimmäisen pahoillani, että olen elänyt kuvitelmassa, että koulusta voisi löytyä kynää lainaksi, joko opettajalta tai vaikka toiselta oppilaalta, jos näinkin vakava asia on päässyt käymään. Mutta parannan tapani ja lastaan lapsen repun täyteen kyniä vastaisuuden varalle, niin opettaja hyvä voi sitten keskittyä niihin kiltteihin lapsiin.

Ja ei. En halua kuulla siitä uudestaan, että se kynä unohtui taas. Olen menossa jo ostoksille!

Ja kyllä olisi ihan todella ihana kuulla, että lapseni on onnistunut jossain, hänestäkin olisi mukava kuulla siitä- edes joskus.

Ja on se kiva, kun muistit laitta merkinnän, että juniori oli myöhästynyt tunnilta, koska hän oli oman luokanvalvojansa kanssa keskustelemassa, yhdessä muiden oppilaiden kanssa- luokanvalvojan toimesta. Sinuahan oli asiasta infottu, mutta et voinut jättää tätä kutkuttavaa tilaisuutta käyttämättä, päivän Wilma viesti! Klik! Tälle päivälle, ei olisi muuten mitään merkintää tullutkaan, joten ihana että korjasit asian vikkelään 😊"

En todellakaan väitä, että hän on mikään enkeli, hän on TEINI! Ja kyllä, tiedän että tuo poikaseni on hieman velikulta. Tiedän kaikki hänen metkut ja näen jo nenän asennosta, jos joku asia hiertää. Asiasta saa ja pitää sanoa, mutta jos joka ainoasta aivastuksesta vasikoit Wilmaan, niin se ajan kanssa menettää tehonsa-valitettavasti.

Tuo junnu on joukon Ilopilleri, sosiaalinen nuori, iloinen ja nauravainen. Hän on elämänjanoinen, utelias seikkailija ja poika. Nauravainen hömelö, jolle voi ihan suoraan sanoa, että suu kiinni ja perse penkkiin ja lue tenttiin.

Keskiarvokin vallan loistava ja valmentanut jopa nuorempia jääkiekkojunioreita, joten ihan vätys se heppu nyt ei kuitenkaan ole. Hän on myös saanut monta palkintoa jääkiekon saralta omasta esimerkillisestä käytöksestä, mutta eihän tämä olekaan kiekkoa, vaan koulua.

Mutta muistelkaapa omaa nuoruuttanne, jaksoitteko olla ihan joka päivä yhtä tehokkaita koulussa?

Eikö ikinä naurattanut mikään tunnilla? Oliko kaikki tunnit yhtä ihania? Unohtuiko murrosikä? Unohtuiko kynä?

Olen kovasti viime päivinä miettinyt, että miten me selvittiin silloin yli 30 vuotta sitten koulusta, kun ei ollut Wilmaa.
Opettajien oli vaan pakko pystyä pitämään meidät kuosissa ihan siellä tunnilla ilman että joka päivä lähetettiin äidille viesti, kun punakynä puuttui penaalista.
Kyllä meistä sen ajan muksuistakin ihan järkeviä ja mukavia ihmisiä tuli, vaikka meidän annettiin tehdä virheitä elämässä. Eikä opelle se punakynän puuttuminen merkannut maailmanloppua. 

Ymmärrän toki, että opettajien keinot on vähäisiä, ja isoja luokkia on vaikea hallita, samoin kuin teinejä, mutta kuten aikaisemmin sanoin, jos keskityttäisiin enemmän asiaan ja jätettäisiin ne hölönpölö viestit kirjoittamatta, niin voipi olla että kaikilla olisi mukavampaa-ei voi tietää...

Please annetaanko lasten olla lapsia ja nuoria ilman että jokaisesta aivastuksesta vasikoidaan Wilmaan. Ojentaisit sen kynän lapselle, ja toteaisit, että ei maailma tähän kaadu.Voi olla, että saisit jopa kiitoksen tai hymyn vastaukseksi <3

Niin kuin Ansa Kynttilä ja Pikku G sen sanoo, "Kaikki kasvaa lapset varttuu virheistä oppii ja kokemus karttuu"