Sunnuntaihin mennessä kolme lampaista oli synnyttänyt yhteensä kahdeksan kaunista karitsaa. Yhdellä lampaista urakka oli vielä edessä.
Nuo kaksi sankaria yläkuvassa oli parin päivän ikäisiä. Todella leikkisiä ja luottavaisia, antoi meidän tulla ihan viereen, eikä emokaan ajanut meitä pois, olimme siis tarpeeksi tuttuja ja luotettavia. Verbun mielestä tuollainen olisi kiva kotonakin. En ole tosin keksinyt vielä eläintä, mitä hän ei lemmiksi kelpuuttaisi ;)
Nautin kyllä maalaiselämästä vaikka ei noita lampaita olisikaan, täällä on niin rauhallista ja kaunista. Ulkoiltua tulee paljon enemmän kuin kaupungissa. Täällä on aina jotain tekemistä, tai sitten voi vain laiskotella ja nauttia hetkestä. Minä valitsin ehdottomasti jälkimmäisen vaihtoehdon.
Koska päivä oli kaunis ja aurinko paistoi vielä täydeltä terältä, pisti appiukko grillin tulille. Kesän yksi parhaita puolia on kunnon grilliruoka. Mummo oli vielä tehnyt jälkkäriksi ison kasan raparperipiirakkaa, joten nautiskelimme olostamme kaikin puolin.
Lapset valtasivat riippumaton, yhdessä. Mikä siinä onkin, että siihen on päästävä just samaan aikaan? Vaikka pihalla olisi tusina kiikkua, mattoa tai muuta löhöpaikkaa, niin kaikki haluaa just siihen yhteen ja samaan :)
Ihan hirveän kauaa ei neiti tosin jaksanut veljensä miehekkäitä tuoksuja haistella, vaan lähti tätinsä ja isänsä kanssa etsimään seuraavaa puuta, johon voisi yhden uuden keinun kiinnittää.
Sakke nautti valtaamastaan riippukeinusta ja minä kuljeskelin ympäri tilaa, kamera kädessä.
Juuri kun suunnitelimme lähtevämme ajamaan kotiin päin, alkoi mieletön ukkosmyräkkä. Vettä satoi, jyrisi ja salamoi. Jopa rakeita satoi aikansa! Siirsimme lähtöä suosiolla muutaman tunnin. Tuossa kelissä ajaminen olisi ollut silkkaa tyhmyyttä, kun mikään pakko ei ollut lähteä liikenteeseen.
Illan suussa sade helpotti ja pääsimme matkaan. Espoon puolella, maa näytti kuivalta, eikä täällä ollut ukkosmyrskystä tietoakaan.
Ja kuten aikaisemmin mainitsin, ei neiti tosiaan viikkoa maalla viihtynyt. Siellä oli satanut koko ajan, joten tiistaina töiden jälkeen, ajoin maalle hakemaan neidin kotiin.
Vielä samana iltana tuli viesti, viimeinenkin lammas oli alkanut synnyttämään!
Neiti totesikin, että niinpä tietysti, heti kun tulin kotiin!
Tällä kertaa syntyi kolme karitsaa, valkoinen, musta ja ruskea <3 Täytyyhän sitä vielä käydä kesän aikana katsastamassa nämäkin uudet tulokkaat <3
Voi mitä ihania pieniä kilejä. Ihania tunnelmia. Hauskoja maalaishetkiä.
VastaaPoistaNuo pikkuiset on kyllä niin ihastuttavia <3 ja kun ne määkivät, niin se ääni kyllä viimeistään sulattaa sydämet :)
PoistaVoi miten suloisia nuo pikkuiset karitsat ovat <3
VastaaPoistaIhanaa keskiviikkoiltaa!
Eikös, aivan hurmaavia <3 Kivaa iltaa sinulle myös Outi!
PoistaOi mitä pikkuisia. Mukavaa torstaita!
VastaaPoistaOnhan ne suloisia :) Kivaa torstaita myös sinulle Satu!
PoistaOnpa kaunista ja niin suloisia pikkuisia. Meillä anoppilassa on myös lampaita. Pari vakiasukasta ympäri vuoden ja parikymmentä kesälamasta laitumella. Niiden touhuja on hauska seurailla.
VastaaPoistaKiitos Lumoa :) Täällä on myös ympärivuotisesti neljä lammasta ja kesällä reippaasti yli viisikymmentä+ lehmät ym. Ihanaa kun on tälläisiä paikkoja, jossa saa viettää kesäpäivä <3
PoistaVoi ihanuus noita pieniä kartsoja♥♥
VastaaPoistaNiinpä <3 <3
PoistaMaalla on mukavaa, varsinkin tuollaisissa maisemissa <3
VastaaPoistaJoo, minä nautin kyllä maalla olemisesta. Lapsena oltiin todella paljon maalla, joten kai se kaipuu niihin maisemiin on peruja sieltä :)
PoistaKyllä maalla on ihanaa <3 <3
VastaaPoistaNiin on iha parasta :) <3
PoistaIhanat karitsat <3
VastaaPoistaNää on kyllä niin ihanat veitikat, että :D
Poista