Featured Slider

Sunnuntai fiilis













Istun tietokoneen ääressä ja tuijotan otteluseurannan sivuilla pojan joukkueen otteita, viimeisiä pelejä viedään ennen joulutaukoa. Vaikka pyrin päästä katsomaan kaikki mahdolliset pelit, tänään en ehtinyt mukaan, koska koko poppoo nukkui pommiin ja kun herätin miehet, aikaa lähtöön ei ollut laisinkaan, oltiin jo myöhässä. Tämä taisi olla eka kerta ikinä, kun Sakke myöhästyi alkulämmöiltä ennen pelin alkua, mutta peliin kerkesi kuitenkin, onneksi edes sinne.


Viikko on ollut sitä samaa mitä tähän asti ennenkin, mitäs sitä suotta sen suurempi erittelemään ja selittelemään. Kaikkea sitä mitä elämään kuuluukin. Pommiin nukkumisia, hävinneitä auton avaimia, värikkäitä kukkakimppuja, pesussa värjäytyneitä villapaitoja, noutoruokaa, lapsia, syntymän ihmettä, ystäviä ja näyttöviikko. Noin niin kuin lyhykäisyydessään:)

Tänään vielä viimeinen rutistus ja huomenna hieman höllätään pariksi päiväksi.

Suloista sunnuntaita sinulle <3





Kun suksi ei luista








                                                                                                                   * Takki ja kengät saatu
Voi että kun tykkään tuollaisista päivistä kuin eilinen. Ystäviä, naurua ja vaikka kauheasti oli myös tohinaa, samalla fiilis oli kuitenkin rento ja kiireetön. Se on täysin mahdollista, kaikki ne asiat samassa paketissa.

Aamun pimeydessä käänsin auton nokan kohti Porvoota, Tiian luokse. Oltiin jo hyvän aikaa sitten kaivettu kalenterista yhteinen vapaapäivä ja sovittu treffit heille. Yritän aina mahdollisuuksien mukaan sopia treffit Porvooseen, koska siellä on ystävä, kaunis kaupunki, lemppari pitseria, kahvila ja ihan paras kauppa- Bohemian<3 Jos olette menossa Porvooseen, käykää tutustumassa siihen.

Aamuruuhkassa sateen piiskatessa auton ikkunaan laitoin radiosta joululaulut soimaan ja lauleskelin mukana, koska kukaan ei ollut kuulemassa.
Sateella on kumma vaikutus. Normaalisti tämä kaahaava kansa alkaa himmata kaasupolkimen käyttöä ja matka kestää turkasen paljon pidempään, mutta toisaalta, eihän mulla ollut kiirettä minnekään, joten hoilasin hymyssä suin muutaman joululaulun enemmän.

Sade oli pyyhkinyt lumen pois myös Porvoosta, tai löytyi sitä läntti, mutta hyvin pieni sellainen.
Koska olimme päättäneet lähteä ulkoilemaan ja Tiialta löytyi mitä upeammat vanhat sukset, päädyimme raahaamaan ne mukaan, joka tapauksessa. Mukaan lähti myös Samu tuo ihana hännänheiluttaja, joka muistuttaa koko olemukseltaan minun kultaistanoutajaa Santtua, joka oli perheemme rakas lemmikki lapsuudessa.

Höpöteltiin Tiian kanssa meidän nuoruuden hiihtoreissut, ne menivät ehkä aavistuksen paremmin silloin kuin tällä kertaa, mutta ei ainakaan minun suorituksissa silloinkaan juuri kehumista ollut, lähinnä aiheutin lukuisan kasan pieniä onnettomuuksia, niin hiihtoladulla kuin laskettelurinteessä;)
Ja ei, ei se suksi luistanut sitten millään, mutta naurettiin kyllä vuosia lisää, hyvästä yrityksestä.


Mulla oli päällä Icepeakin kevytuntsikka, joka toimii varsin mainiosti näillä keleillä, kun ollaan vielä hieman plussan puolella tai pikkuisella pakkasella-muusta en osaa vielä sanoa, kun talvi ei ole vielä parasta antanut. Ja kengät sitten, ne ovat Luhdan. Ihana lämpöiset karvavuorella varustetut ihanuudet, joissa on kevyt kulkea ja kauniit katsella<3 Pipon ostin H&M:ltä, se on just täydellisen valkoinen ja lämmin! Niin ja vielä yksi vinkki, kurkatkaapa essien uudet glitteriset kynsilakat siellä on ehkä kauneimmat kynsilakat miesmuistiin<3


Kaikki kuvat ovat tällä kertaa Tiian kännykällä napsittuja. Minun uudehko pikkuinen järkkärini se ilkikurinen vekotin, jonka kanssa en todenäköisesti tule ikinä yhteistä säveltä löytämään, niin just se, ei suostu muistikortilta kuvia minulle paljastamaan. Ei vaikka olen kiristänyt, lahjonut, maanitellut ja luvannut laittaa hänet kiertoon. Se on itsepäinen ja hankala kaveri-olen tainnut ansaita hänet.





Ihanaa viikkoa murut<3

Lauantain lemmikit












                                                                                                *Takki Icepeak ja kengät Luhta- saatu

Heippa ihanat ja ihan mahtavaa joulukuun ensimmäistä!
Some on täyttynyt ihanista joulukalenteri päivityksistä ja kotiin on ihan vaivihkaa eksynyt muutama joulukoriste senkin päällystä koristamaan.  Minä yritän epätoivoisesti sinnitellä vielä hetken ennen kuin kannan joulukuusen olohuoneeseen. Miehen mielestä perinteisiin kuuluu tuoda joulukuusi kotiin vasta aatonaattona ja koristella jouluaamuna, mutta minusta perinteet on tehty syrjäytettäviksi, ainankin tässä tapauksessa ja siksi, että menin ostamaan todella kauniita joulupalloja, jotka haluaisin jo ripustaa esille.

Vaikka viime viikko ei se kaikista ihanteellisin ollutkaan, on jotenkin ihana huomata kuinka ihmisellä on taipumus unohtaa kaikki se kärsimys samantein kun aurinko pilkistää ikkunan raosta.
Onko teillä niitä aamuja kun, olette heränneet yöllä lukuisia kertoja luoja ties miksi, ja aamulla tuijotelleet sarastavaa aamua kukon laulun aikaan, vaikka sinulla olisikin kerrankin aamu, jolloin voisit nukkua huoletta pitkään?
No minulla oli just sellainen viime yö ja tänä aamu. Heräsin yöllä lukuisia kertoja, en tiedä miksi mutta eipä sillä niin väliä. Kello kuusi aamulla makasin lämpöisten vällyjen välissä ja katselin ikkunasta ulos, hetki vielä ja aurinko nousisi. Löysin itseni samasta asennosta kello kahdeksan, silmät auki edelleen.


Tuntia ja kolmea teemukillista myöhemmin, tarvoin siskoni ja hänen kahden nuorimmaisen koiran kanssa kamera kaulassa pitkin metsiä aamulenkillä, jota tietysti itse ehdotin. Takana on reilu tunti niin aurinko- kuin sisko energiaa, koirista nyt puhumattakaan ja sillä jaksaa taas kummasti tämän päivän <3

Siskoni koirat ovat pieniä ja pippurisia, tarmokkaita ja mahdottoman suloisia, siskoksia, joita on välillä ihan mahdoton kuvata, mutta jotka ovat pienestä koostaan huolimatta ihan parasta lenkkiseuraa, jotka jaksaa ja jaksaa, vaikka emäntä ei enää jaksaisikaan;)



Täällä siis nyt kaikki ihan hyvin, toivottavasti myös siellä <3
Ihanaa lauantaita<3




Jouluaskartelut vol.1







Voitaisiinko jo aloittaa jouluaskartelut?

Viikonloppuna mies kävi hakemassa varastosta joulutähdet ikkunaan ja samalla toi laatikon, jossa oli muutamia itse tehtyjä joulukoristeita viime vuodelta.
Vielä kun eilen illalla kävimme katsastamassa Helsingin jouluvalot, tuli vastustamaton halu laittaa olohuoneen senkin päälle ihan vaan muutama joulukoristus fiilistä tuomaan.

Nämä huopakuuset tosiaan tein viime jouluksi ja ajattelin pistää pientä ohjetta teillekin, jos jotakuta kiinnostaa tehdä itselleenkin näitä.




🎄Ohje näihin on äärimmäisen yksinkertainen, tarvitset vain styrox kartion, huopaa ja liimaa.
Leikkaa huovasta pieniä ympyröitä ja liimaa ne kuumaliimalla tai vaikka Erikeepperillä alhaalta alkaen kartioon kiinni.
Voit vaikka valjastaa lapset tähän työhön mukaan, on nimittäin mukava ja nopea askartelu.
Tässä vielä linkki edellisvuoden postaukseen, jolloin tein ensimmäisen kerran tälläisiä kuusia.

Oikein ihanaa viikkoa ja kauniita pakkaspäivä<3