Huomenta murut!! Täällä ollaan taas ja niin onnellisena, että kehtaako edes sanoa.
Kuten minua instassa seuranneet huomasivatkin, esikoistyttäreni meni naimisiin lauantaina<3
Päivä oli erittäin tunteellinen ja kaunis, ja jos morsiuspari oli pakahtua onnesta, niin saman tunteen koimme me vanhemmat.
Sitä tunnemyrskyä ei oikeastaan voi edes käsittää, kun oma tytär kävelee alttarille. Eikä sitä kyynelten määrää, joka äidin silmänurkasta vierii poskille. Vaikka Inka onkin asunut jo vuosia omillaan ja heillä Nicolaksen kanssa oma perhe perustettuna, on se hetki, jolloin äidin sydän on pakahtua rakkaudesta ja kyyneltulvasta ei tahdo tulla loppua.
Vihkitilaisuuden suloisimpia hetkiä oli, kun Otto ja Ville toimivat sormuksen kantajina. Kumpikin pojista keskittyivät tehtävään jännittyneinä, mutta selkeästi ylpeinä ja kaikki meni enemmän kuin täydellisesti.
Yksi tunteikkaimmista hetkistä kirkossa oli, kun morsiusparin ystävä Amanda, lauloi kirkossa heille Johanna Kurkelan rakkauslaulun. Amandan kaunis ja voimallinen ääni täytti joka sopukan hääväen sydämissä. Minulle ja Inkalle tämä oli erityistä senkin vuoksi, koska Ama on ollut Inkan ystävä jo lapsuudessa, joten laulu heidän häissään tuntui erityiseltä lahjalta.
Häät olivat kaiken kaikkiaan juuri morsiusparin näköiset. Iloiset, rennot, tunteikkaat ja kauniit, rakkaimmat ihmiset vierellä.
Kaasotiimi oli uskomaton. Tehokas, hauska ja sai kaiken toimimaan enemmän kuin loistavasti, kiitos Ninja ja Nora<3. Ja koska kyseessä on muusikon häät, oli vieraina totta kai musiikkialan ihmisiä vaikka ja kuinka paljon. Paikan päältä löytyi piano/flyygeli tai mikä liene, joten saimme nauttia myös livemusiikista jatkopaikallakin. Kahvituksen aikana kuulimme ihania puheita, jotka naurattivat, itkettivät ja koskettivat. Ei voi kuin sanoa, että kaikinpuolin onnistuneet juhlat, kiitos<3
Tietysti jotain kommellusta täytyy aina juhlissa olla, ja se tapahtui minun kohdalle, kuinkas muutenkaan. Kirkon pihalla minun kamerani tippui kivetykselle, kaikkien edessä ja pelkäsin jo sen hajonneen, mutta ilmeisesti säilyi kuitenkin ehjänä.
Voi kuinka paljon olisin halunnut näyttää teille kuvia kirkosta ja juhlista enemmänkin, mutta en ottanut niitä juurikaan, koska morsiusparilla oli oma kuvaaja valjastettuna hommaan, ja minä sain keskittyä tällä kertaa vain nauttimaan juhlista. Saamme varmasti kirkkokuvia ja yhteiskuvia myöhemmin, ja laitan teille sitten niitä lisää katseltavaksi:)
Hääpari on nyt häämatkalla Korfun saarella ja koska en pystynyt kaikessa liikutuksessani pitämään puhetta häissä, niin tahdon sanoa teille, että te täydennätte täydellisesti toisianne, olette rakkaita <3 Ja sinulle Nicolas, sinä päivänä, kun tapasin sinut ensimmäisen kerran olin onnellinen, sillä tiesin että Inka on löytänyt sinusta sielunkumppaninsa. Se voima, lempeys ja rakkaus Inkaa ja perhettä kohtaan mikä sinusta huokuu, on jotain niin upeaa. Tiedän että sinä olet parasta mitä Inkalle on tapahtunut lasten ohella, kiitos että olet osa meidän perhettä <3
