Tyttömäistä




 Viikko on jälleen vierähtänyt vauhdikkaasti, töiden ja ihan sen tavallisen arjen pyörittämisen merkeissä. 
Tänään, ainoana vapaapäivänäni suuntasin tietysti kaupoille  ja kuinkas ollakkaan löysin itseni ensimmäisenä Eurokankaasta.
Sieltä löytyikin aivan Verbulan näköinen mekkokangas, joten siitä se idea sitten lähti!

Ompelin  perusmekon omalla ohjeella.
halusin simppelin mekon  johon voi yhdistää syksyn tullen leggarit, saappat, neuleen sekä  huivin.
Tämä on juuri sellainen kuin suunnittelin ja toivoin ,joten heti kun löytyy itsellenikin se ihana kangas, surautan itselleni samalaisen mekon. 
Huivit olen tehnyt aiemmin.












Telineillä





Hauska harrastus, Verbulalla nimittäin.
Meillä neiti on se, joka rakastaa kiipeillä kaikkialle, seinistä kiinni pitämällä hän pääsee kiipeämään kattoon asti. Minä en tosin kaikkea tohdi katsoa ;)
Hän myös kieppuu tangoilla kuin hyrrä ja kärrynpyöriä vilistää silmien ohi tämän tästä.
Ei siis ollut kovinkaan vaikeata miettiä harrastusta hänelle.
 Olimme jo aiemmin keväällä väläyttäneet ajatusta telinevoimistelusta ja kesän aikana hän itse pyysi päästä aloittamaan kyseisen harrastuksen ja kun vielä naapurin tyttö lähti samaan harrastukseen, oli päätös helppo.

Muutama päivä sitten suuntasimmekin ensimmäiselle tunnille, 
tyttöjä jännitti hieman ja pieni hermostunut pulina ja kikatus kuuluikin koko automatkan ajan .
Perille päästyä oli jännitys tipotiessään ja tilalla innostus ja ihmetys.
Ryhmä oli onneksi pieni ja jokainen sai tarvittavan huomion ja opastuksen.
Kaikki kiva päätyy aikanaan, samoin tämä tunti.  Tytöt eivät olisi millään malttaneet lopettaa vaan vielä olisi pitänyt päästä yksi voltti tekemään tai yksi kerta puolille tai sinne tai tonne.
Ihanaa että harrastus on, ainankin näin alussa innostava, toivotaan että sama jatkuu tulevaisuudessakin.



Minä päädyin ompelemaan työille samanlaiset jumppapussit, lampunvarjostimesta :)


Ruusu


Kaunista keskiviikkoa kaikille!

Se tunne




Kausi on alkanut. Ensimmäinen peli pelattu. Voitto kotiutettu. Iloisia pieniä poikia, hallin käytävät täynnä. Vanhempien juttutuokioita. Käheitä kurkkuja ja paleltuneita varpaita (vanhemmilla).
 Rakastan <3

Luonnossa










  
Olen ollut flunssassa jo hetken aikaan eikä ulkoilu ole kuulunut suunnitelmiin useampaan päivään, joten eilen kun vihdoin tunsin oloni paremmaksi nappasin kameran mukaani ja soitin siskoni lenkkiseuraksi.
Lenkkipolkumme kulki totuttua reittiä rannan ja metsikön läpi, upeaan puistoon.

Vettä sataa tihkutti hiljalleen, eikä se suinkaan haitannut meitä, päinvastoin se  tuntui tällä kertaa vain ihanalta, virkistävältä.
 Luonto on  hyvin kaunista ja vihreää, vaikkakin ensimmäiset syksynmerkit jo näkyivätkin.
Yritin etsiä tutusta paikasta sorsaperhettä kuvattavaksi, vaan nyt ei löytynyt yhtään vaakkujaa.
Lieneenkö olleet  piilossa sitä porukkaa joka "hieman" äänekkästi retkeili puistossa.



Hieman nuutunut retkeilijä ;)

D I Y rahi



Minä pidän raheista ja tyynyistä sisustuksessa erittäin paljon, ja viimeeksi mainituista varmaan liikaakin jos mielipidettä kysäisee miheltäni, joten ei kysäistä.

Tämän juuttisäkin olen  ostanut Varustelekasta , joka on Armeijatavaran erikoisliike. Hintaa mokomalle jäi karvan alle 7€ joten kovin suuri investointi tämä rahi ei ole.
Sisälle olen sullonut kolme tyynyä ja sulkenut säkinsuun ihan juuttinarulla, joka on pussissa mukana.
Jälleen  yksi yksinkertainen ja rouhea löhöilypaikka on  valmis ja sopii meidän sisustukseen:)

Herkkuja




Eilisen koulupäivän jälkeen olin valmistanut lasten herkkuja välipalaksi, tiedän ettei nämä nyt niitä kaikkein ravitsevinta välipalaa ole, mutta välillä saa herkutellakkin. 
Kummankin lapsukaisen tämän hetken lemppari herkku on Marianne pirtelö ja vohvelit.

Pirtelö:
  •  Marianne Crush murskaa 1 rkl 
  •  1/2l vanilja jäätelöä
  •  maitoa 

 Vohvelit olen viimeaikoina tehnyt tv-kokki Leila Lindholmin ohjeen mukaan ja nämä on kerrassaan ihania!

  •  5dl vehnäjauhoja
  • 1 1/2 tl suolaa
  •  2tl leivinjauhetta
  • 8dl maitoa
  • 75g voita
  • 4 kananmunaa

 Herkkuhetken jälkeen oli mukava kaivaa jälleen villalangat esille ja aloitella jälleen yksien lapasten teko sekä seurata hieman flunssaisena MM-kisoja kynttilän valossa.





Kouluun valmistautuminen, kumpikin omalla tavallaan





Tänään se jälleen alkoi uusi lukuvuosi ja uudet kujeet. 
Aamu alkoi hyvin unisten lasten herättelyllä, ei ole ihan tuo kesälomarytmi vielä kääntynyt koululaisrytmiksi.
Kumpikin oli kylläkin laittanut itselleen herätyskellot soimaan, mutta kummasti kummallakaan ne eivät soineet!

Neiti pomppasi ihan reippaasti aamupalalle, Verbula on  nimittäin odottanut koulunalkamista kovasti ja pakannut jo laukkunsakkin valmiiksi varmaan viikko sitten. 
Eilen illalla tyttö vielä valkkaili kouluvaatteita ja laittoi kaiken valmiiksi odottamaan aamua. 
Kynnet saivat myös uuden värin, itseasiassa aika monta uutta väriä!

Tyttö vielä pyysi että neuloisin uuden kännypussin uudelle puhelimelle, tottahan neuloin ja avot kaikki oli valmista, neidin osalta.



Poika puolestaan....tarviiko tästä edes sanoa mitään??



Poika ei suotta stressaa koulusta, kameran itselaukasimen kanssa on huomattavasti mukavampaa touhuta, kun tavaroidensa etsiminen valmiiksi alkavaa koulupäivää varten.
Vaatepulmatkin on paljon pienempiä kuin siskollaan,NHL-paita ja shortsit tai verkkarit ja eripari sukat.
Hänellä on  aina jalassaan eriparisukat , eikä suinkaan sen takia että se olisi uusi muotivillitys vaan hän yksinkertaisesti nappaa käteensä ensimmäiset sukat mitkä käteen osuu, helppoa ja nopeaa!
Vaatteita on kaapit täynnä, mutta hän kaivaa tuon paitansa samantien päälle kun se pyykistä tulee, koulussa jo varmaan luullaan ettei hän omista muita paitoja laisinkaan ;)

Eriparisukat jalassa tai ei ,lapsukaiset lähtivät aamulla aikamoisen ukkosen saattelemana kouluun, ystäviensä kera.
 Hauskaa koulupäivää kaikille koululaisille!

Sairaalassa

Meidän aamu alkoi sairaalareissulla, onneksi sovitulla sellaisella.
Verbulalla on epäilty astmaa jo pitkään ja infektioastmaakin on väläytelty jo useampaan kertaan,  mutta mitään varmaa diagnoosia emme vielä ole saaneet.
Viime talvi meni neidin kohdalla tosi pitkälti sairasteluiden merkeissä ja keuhkokuumeepäilyn  jälkeen saimme vihdoin ajan ihan lastenosastolle tarkempiin tutkimuksiin.







Tämä reissu alkoi hoitajan tapaamisella sekä puhalluskokeilla, jonka jälkeen päästiinkin nauttimaan hyvinkin  happirikkaasta ilmasta (kaatosateesta), jossa suoritettiin 8min juoksutesti.
 Verbulaa jännitti aluksi, vaikkakin paikka oli tuttu ja hoitaja erittäin ihana. Olimme nimitttäin käyneet samassa paikassa jo keväällä ensimmäisissä testeissä.

Neiti  voitti kuitenkin nopeasti ujoutensa  ja lähti juokutesteihin  reippain mielin,
Eikä aikaakaan kun hän kirmasikin ponnarit suorina elämänsä kyllyydestä,isin juostessa vieressä.
Oli hauskaa seurata ,kun samaan aikaan siellä juoksi toinenkin pieni lapsi testiään , hoitajat nimittäin juoksivat  lasten kanssa, kannustaen ja yhdessä he saivatkin  kunnon hippaleikit aikaiseksi!
Neiti päätti juoksunsa nauraen ja silmät ilosta tuikkien, tälläiset sairaalareissut on varsin mukavia.

Seuraavaksi otettiin uudet puhalluskokeet, lääkeet, puhalluskokeet ja vielä kerran puhalluskokeet.
Päivän päätteeksi saimme diagnoosin: Astma 

Saimme myöskin toiset tulokset, ne joiden kohdalla Verbulan silmät kostuivat kyynelistä,  unelma omasta pupusta nimittäin kariutui.
Astma yhdistettynä kohtuullisen voimakkaaseen eläin -sekä siitepölyallergiaan, oli lopullinen niitti pupu haaveille. Minä olin kyllä jo varoittanut häntä ettei todennäköisesti tule saamaan lemmikkiään, mutta hän halusi saada varmistuksen lääkäriltä, jos se lääkäri kuitenkin lupaisi että saan ottaa pupun, Verbula tuumi vielä aamulla. Ei luvannut.


Yllättävän hyvin neiti asian otti, tiesi taatusti sisimmässään ettei tätä lupaa lääkäriltä tule, mutta pitihän se kokeilla.
Muutaman kyyneleen vieräytettyään paineli ulos kavereiden kanssa leikkimään, tosin uhmakkaasti totesi lähtiessään, menevänsä silittämään naapurin koiraa, jolle on allerginen!
;)






Kosmetiikan pauloissa

Tunnustan, rakastan kosmetiikkaa ja sitä on kotona...reilusti, voinkin sanoa että rakkaus kosmetikkaa kohtaan on minulle tullut varmaankin jo äidin maidosta.
Muistan ettei äitini lähtenyt eikä lähde edelleenkään minnekkään ilma pientä ehostusta. Iso-tätini oli aikanaan kosmettiikka alalla töissä ja hänen kotinsa oli pienten lasten aarreaitta valtavine kosmetiikka röykkiöinneen ja voi sitä riemua kun minä siskoni kanssa pääsimme leikkimään/testaamaan hänen meikkejään, uskokin näiden vaikuttaneen jollain tavalla myös minunkin kosmetiikka käyttäytymiseeni.

Minä jopa opiskelinkin muutaman ammatin sillä saralla, tosin en tällä hetkellä työskentele kuitenkaan kyseisissä ammatissa, vaan eräässä aivan toisenlaisessa  jossa olen hyvin onnellinen. 
Myönnän suoraan olen turhamainen tai en,  kosmetiikka on iso osa minua.










Tässä on joitain hyllyjeni väripilkkuja..
 Kesä on ihanaa aikaa, värit inspiroivat ja tuoksut ovat kepeitä, kukkais- tai sitrustuoksuja .
Rakastan Escadan kesätuoksuja <3
Kynsilakkoja sekä luomivärejä saa taatusti kaikissa mielikuvituksellisissakin väreissä, ihan käyttäjän oman persoonan mukaan.
Minä mielummin räväytän kynsillä, silmämeikki saa sitten olla hieman hillitympi.
Syksyisin siirrytään sitten hieman tummempiin sävyihin.

Pahoittelut kuvien laadusta!

Tiipii



Voih, jos olisi hieman enemmän tilaa tekisin tämän lapsille<3
Täältä löytyypi ohjetta, ja todennäköisesti myös kaikkea muuta ihanaa.

Kesä 2013

Kesälomat alkaa pikkuhiljaa olla ohi,koulun alkuun on tosin vielä pieni hetki ja lapsilla vielä viimeiset vapaa- aamut nukkua pitkään.
Mies on onnekas ja saa vielä hetkenaikaa lomailla lasten kanssa, minä puolestani palailen töiden ääreen. Vaikkakin minun kesälomani onkin ollut lyhyt, niin muulla perheellä sitä on riittänyt ja joka tapauksessa se on ollut varsin ihana.
Meidän lomailu on keskittynyt mökkeilyyn, rantoihin, ystävien tapailuihin, linnanmäelle niinkuin korkeasaaren reissuihin, varsin perinteistä ja hauskaa.









 Mokkeily on ollut äärimmäisen rentouttavaa puuhaa

 Enkä voi kuin ihailla tilan emännän kukkaistutuksia <3






 Lapset ovat uineet ja kalastaneet harva se päivä






 Kuitenkaan sitä lätkää unohtamatta ;)





 Korkesaaren reissu taisi olla meille kaikille se kiehtovin.
Minä ja veljeni kuvasimme innolla sitä väriloistoa ja lapset hihkuivat kilpaa, tulkaa katsomaa täällä on se ja se ja se...
Aivan parasta yhdessäoloa, kiitos rakas veljeni <3
















 Ihana kesä <3