Viime hetken lahjavinkkejä






Joko teillä on joululahjat hankittuna, vai vieläkö on lähdettävä viime hetken ostoksille?
Minä vielä kurvasin tänään Jumbon kautta hakemassa muutamat puuttuvat lahjat, sekä muutaman pienen jutun joulupöytään.

Minusta tuntuu, että vaikka olisin kuinka ajoissa lahjojen kanssa liikenteessä, tule näinä viimeisinä päivinä ennen aattoa kuitenkin mieleen, jokin mikä on unohtunut hankkia.

Kokosin tähän postaukseen muutaman lahjavinkin, joita olen hankkinut lähipiirille vuosi toisensa jälkeen, ja ne ovat aina tuntuneet olevan ihan mieleisiä. Joten tässä muutama lahjavinkki viime hetkeen.



Kirjat: Kirjalahjat ovat mielestäni aina hyvä idea, oli sitten kyse joulusta tai vaikka synttäreistä.
Itse rakastan toiminta/jännityskirjallisuutta ja tällä hetkellä lukulistalla ovat Anna Ekbergin Uskottu Nainen, sekä Pierre Lemaitre Petoksen Hinta. 


*tuoksut pr näyte

Tuoksut: Aah, rakastan tuoksuja ja tykkään antaa niitä myös lahjaksi. Tällä hetkellä kaupat ovat pullollaan ihania lahjapaketteja, joihin kannattaa panostaa. Jos olet epävarma minkälainen tuoksu sopisi lahjan saajalle, nappaa rohkeasti myyjää hihasta, he ovat erittäin ammattitaitoisia ja osaavat varmasti etsiä sopivan oloisen tuoksu, kun vain kuvailet minkä tyyppinen ihminen on kyseessä, jolle lahja menee. Chloé L'Eau on hurmaavan raikas ja naisellinen kukkaisa tuoksu, joka sopii mielestäni hyvin monelle. Myös pullo itsessään on kaunis kuin koru <3

Ted Bakerilta on puolestaan ilmestynyt kolme tuoksua, jotka on kerrassaan tyylikkäissä pulloissa, että tuoksultaan ainutlaatuisia. Omaksi suosikikseni nousi Cu kupari, jonka tuoksu rakentuu,
latvatuoksun greipistä ja bergamontista. Sydäntuoksun merellisistä elementeistä sekä pippurista. Pohjatuoksussa vaikuttaa seetripuu, patsuli ja myski.




* ihonhoitotuotteet pr näyte
Ihonhoitotuotteet sekä alusvaatteet: Ihonhoitotuotteet ja alusvaatteet ovat ehkä hieman haastavampi laji, mutta tässä vaiheessa kannattaa hieman tehdä taustatutkimusta, mitä sieltä puolison kosmehyllyltä mahdollisesti löytyisi, ja poimia vinkkejä sieltä, tai napata kaupasta mukaan lahjakortti, jolloin ei oikein voi mennä metsään. Itse olen käyttänyt pidempään MonSun sarjan tuotteita, joista olen tykännyt kovin. Olen myös ostanut näitä aiemminkin lahjaksi ja mökkiviemisiksi, ja voinkin suositella ihanaa Overnight Kit pakettia joulupakettiin.




Pyjamat ja neuleet: muistan lapsuuden jouluista sen, kun saimme aina jouluna uudet pyjamat, ja kuinka ihana niissä olikaan hengata pyhät ja katsella joululeffoja telkusta.  Ostan edelleen pyjamia lahjaksi lähipiirille ja samoin itselleni. Myös paksut neuleet kuuluu ehdottomasti jouluun.  Tällä hetkellä olen vallan ihastunut kirjoneuleisiin. Siskoltani olen jo yhden sellaisen saanut lahjaksi, vielä erityisemmän siitä tekee se, että hän itse on sen rakkaudella neulonut.


Lahjakortit: Kuten jo tuolla aiemmin mainitsin lahjakortit, vaikka ne voivat olla hieman persoonattomampi lahja, ne ovat silti myös mainio lahjaidea, varsinkin sellaiselle jolla on jo kaikkea, tai et välttämättä ole ihan varma mitä toiselle voisi ostaa.  Samaan sarjaan menee leffa-,ja teatteriliput kuin myös konserttiliputkin, taatusti halutut lahjat.


Aika: Tämä on varmasti se tärkein. Muista antaa aikaa myös läheisillesi ja itsellesi. Mitä jos tänä jouluna, soittaisit joulutervehdyksen tekstarin sijaan. Tai käväiset ystävän, mummon, naapurin tai muun läheisen luona vaikka hetkeksi glögillä. Meillä kun on monesti niin mahdottoman kiire kaikkialle, ei aina muista, että voi olla, että jollain toisella ei sitä kiirettä tai tärkeää ihmistä ole luonaan lainkaan. Hän ei kaipaa lahjoja, hän kaipaa vain hetken aikaasi.


Tällaisillä ideoilla tämän joulun odotukseen. Leppoisaa sunnuntai-iltaa <3

Joulun odotusta















Taas on vierähtänyt viikko poikineen hiljaiselon merkeissä täällä blogin puolella. Kotona puolestaan elo on jatkanut tutuissa uomissaan, luovien tilanteesta toiseen, ja niitä tilanteita täällä riittää, vaikka muille jakaa.

Kuusikin on kannettu kotiin heti joulukuun ensimmäisinä päivinä, silloin kun mies oli pelimatkalla eikä voinut estellä. Hänen mielestään, kun kuusi kuuluu kantaa sisälle vasta pari päivää ennen aattoa, minä taas haluan nauttia joulun fiiliksestä ja valosta mahdollisimman pitkään, joten tartuin tilaisuuteen.
Ripustin kuusen täyteen koristeita sillai överisti, muualle kotiin paljon maltillisemmin, vain tähdet ikkunaan ja kynttilöitä joka pöydälle, se riittäneen. 

Pipareita on leivottu ja syöty jo ensimmäinen satsi. Glögiä on uponnut pullo poikineen, eikä torttuähkyltäkään ole oikein voinut välttyä.  Olohuoneen sohvalle on kokoontunut sekalainen seurakunta rakkaita, joiden seurassa tunnet elämän olevan todella merkityksellistä<3

Joululahjoistakin puolet on jo hankittu ja loputkin lahjat jo mietitty. Läheiset jouluksi meille kutsuttu ja kameran akut taas ladattu. Näillä eväillä jatketaan joulun odotusta.

Ihanaa viikkoa ja lempeitä päivä <3

Riippuvainenko?














Viime viikolla puhuttiin koulussa somesta ja nimenomaan kännykkäriippuvuudesta.
Opettaja kysyi suoraan, kuinka moni meistä pystyy olemaan ilman kännykkää kokonaisen päivän saatika ilman somea, vaikka viikon. Meidän luokallamme on n.30 oppilasta eikä yksikään myöntänyt, että pystyisi.

Rupesin miettimään omaa kännykkäriippuvuuttani.
Se on nimittäin samanlainen riippuvuus kuin mikä tahansa muukin, ehkä hieman kärjistetysti mutta kuitenkin.
Tajusin, etten pystynyt olemaan edes luennon aikana vilkaisematta kännykkääni ja siihen tulleita viestejä- mitkä ei todellakaan olleet maailmoja mullistavia, ja olisin pystynyt varsin hyvin elämään ilman niitä tietoja, jotka ruudulle lävähti. Ja silti, joka kerran, kun kännykkä värähti uuden ilmoituksen myötä, käteni hapuili puhelimen pöydältä syliini ja painoin sormenjälkitunnistinta, katselin viestit läpi sen suurempia ajattelematta. Ja niin teki muutkin oppilaat.

Tottakai maailma muuttuu ja olen toki kiitollinen teknologian edistymisestä ja helppoudesta.
Olen kiitollinen, että saan esim.lapseni kiinni välittömästi jos siihen on tarvetta ja moni asia on oikeasti todella paljon helpompaa, kiitos kännykän.

Kännykkä on tänä päivänä myös monella tärkeä työväline, mutta jos se hallistee sinua, etkä sinä sen käyttöä on syytä alkaa tarkastelemaan voisiko asioita jollain tapaa muuttaa.

Kun mietitään aivojen kuormitusta, joka tulee jo ihan tavallisen työpäivän aikana, pitäisi pystyä myös rauhoittamaan päivästä pieni hetki itselle, ilman että mikään ulkopuolinen asia kuormittaa sinua enempää.
Joskus olisi hyvä tylsistyä ja antaa mielen levätä. Myönnän että tämä on itselleni hyvin haasteellista, koska olen aina kaivannut ympärilleni virikettä.
Vaikka olisin yksin kotona, minulla soi musiikki tai on televisio päällä,  jokin joka aiheuttaa jonkinlaista ääntä ja aistimuksia. Vaikka kävisin lepäämään hetkeksi, taustalla soi musiikki, koska koen sen rauhoittavan omaa mieltäni ja saavan minut rentoutumaan, mutta se on samalla myös kuormittavaa, koska vaistomaisesti myös ajatukset alkavat harhailla tai rupeat kuuntelemaan laulun sanoja tai se voi tuoda muistoja mieleen jostain tilanteesta, jota alan käymään läpi mielessäni.

On se jännä kuinka vaikeaa onkaan antaa itselleen täysin rauhallinen hetki, nollata päivä tai ehkä pidempi työrupeama ja kuinka mahdottoman tärkeätä se oikeasti olisi. Kun aivosi käy ylikierroksilla, siitä seuraa helposti väsymystä, ärtyisyyttä, unohduksia, päänsärkyä, univaikeuksia jne. Asioita jotka vaikuttavat merkittävällä tavalla meidän jokapäiväiseen arkeemme.

Uskon, että kuitenkin pienillä muutoksilla on mahdollista saada merkittäviä tuloksia aikaan,

Mitä jos sen puhelimen voisi kotiin tulessa laittaa vaikka hetkeksi äänettömälle ja toiseen huoneeseen, sillä tuskin meidän täytyy olla tavoitettavissa 24/7?
Telkkarinkin voisi avata vasta hieman myöhemmin, ja katsoa vain ne lemppariohjelmat, eikö?
Eikä blogit, vlogit sekä instakaan karkaa sieltä minnekään, jos et niitä tarkista joka päivä heti töistä tullessasi, tai vielä parempaa/pahempaa sen työpäivän aikana, tai sängyssä, viimeiseksi nukkumaan mentäessä.

Ajatelkaapa, kuinka helppoa onkaan, asettaa lapsille rajat television, pelien ja kännykän käytössä, mutta kuinka vaikeata se onkaan kuin rajat pitäisi asettaa itselleen.



Oikeasti minun piti kirjoittaa teille ihan muusta asiasta, mutta tämä vain ryöpsähti näppäimistöltä.
Ehkä seuraavaksi kepeämpi aihe ;)
Ihanaa alkanutta viikkoa murut <3









Helsingin kuumimmat pikkujoulut!

Yhteistyössä Raflaamo







Se on marraskuu ja pikkujoulukausi kuumimmillaan.
Joko teillä muuten on pikkujoulusuunnitemat jo valmiina? Juhlitko pikkujouluja?
Jos paikka on vielä hakusessa voin lämmöllä suositella Helsingin ytimessä legendaarista Virgin Oilia, jossa avasin oman pikkujoulukauteni toissa viikolla pääkaupunkiseudun kuumimpien rytmien mukana, Insomnia Show&Dinnerin merkeissä!

Insomnia -show on täynnä kuumia rytmejä, upeaa tulkintaa ja tanssin huumaa.
Musikaalitähdet Lauri Mikkoja ja Eveliina Mattila vievät sinut kuumien rytmien pyörteisiin Roomasta Puerto Ricoon, yhdessä upeiden tanssijoiden Matti Puron, Katri Mäkinen, Kia Lehmuskosksi ja Juha Pykäläinen kanssa.

Itselleni tanssi ja musiikki on aina ollut tärkeä osa elämää. Ne ovat antaneet hienoja hetkiä ja muistoja, ne ovat myös iso osa omaa hyvinvointia ja voimaantumista, joten voinkin sanoa käsi sydämellä, että tämä kolmituntinen show on todellakin elämys, joka kantaa taas pitkälle.

Esitys itsessään oli tasapainoinen ja mukaansatempaava. Esitys soljuu mukavasti ja se on jaksotettu oikein onnistuneesti, niin että välissä voit nauttia herkullista illallista ja seurustella samalla ystävien kanssa. Kiitokset myös siitä kuinka yleisö oli otettu huomioon osana esitystä, sillä oli ihan ok nousta välillä tanssimaan yhdessä esiintyjien kanssa, ja jokunen meistä uskaltautui tanssinpyörteissä kipuamaan jopa lavalle asti, hatun nosto heille!






Kuten aiemmin mainitsinkin, iltaan kuului aivan mielettömän herkullinen buffet-ilallinen, joka sisälsi seuraavanlaisen Italialaisen Menun.

ALKURUOAT

Ciabattaa, yrttivoita ja hernehummusta
Insalata Verde
Scampi Caesar, caesarsalaatti jättikatkaravun pyrstöllä
Leipätikkuja
Mousse di Fragola; mansikkamoussea


Antipasto di Terra: Prosciuttoa, coppakinkkua, Spianata Romana -salamia, marinoituja herkkusieniä, melonia ja kaprista
Antipasto di Formaggi: Gorgonzola-, Talleggio- ja luomumozzarella di mucca -juustoa, viikunaa ja viinirypäleitä
Antipasto di Verdura: Timjamioliiveja, paprikaa, artisokkaa, tuoretomaattisalsaa ja rucolaa
Salciccia penne; piccante -tuoremakkaraa, marinoitua punasipulia, aurinkokuivattua tomaattia, basilikaa ja pennepastaa

PÄÄRUOKA
Yön yli haudutettua porsaan potkaa kolmella kastikkeella: salsaverde, punaviinikastike ja  pippurikastike
Salviaperunoita, yrttijuureksia

JÄLKIRUOKA
Suklaa-aprikoosileivos
Amarettovaahtoa





Kiitos kovasti, että sain avata pikkujoulukauden näin kivoissa tunnelmissa <3
Instan puolella jo ehdin tätä hehkuttaakin illan aikana ja  totesinkin, että lähdetään tyttöjen kanssa tuonne vielä varmasti uudelleenkin tanssahtelemaan.

Jos sinä haluat nähdä tämän ainutlaatuisen shown, pääset Virgin Oilin sivuilta, tästä katsomaan show`n aikataulun ja lippujen hinnat.
Sellainen vinkki vielä, että vielä, perjantaisin illan päättää bilebändi ja lauantaisin puolestaan Tähtiartistit tanssittavat teitä loppuillan, joten ei kun korkkarit kattoon ja baanalle <3
 








Pelastettaisiinko sarvikuonot?




















Tiesittekö, että tänään vietetään maailman vegaanipäivää.
Vegaanipäivän ajatuksena on nostaa, esille asioita ja hyötyjä, joita veganismista on niin ihmisille, ympäristölle samoin kuin eläimillekin- tietysti.

Vaikka itse en ole vegaani, on muuttuva maailma, hyvinvointi ja sen tuomat mahdollisuudet laittaneet myös omaa ajatusmaailmaani hieman uudelle tasolle. Tämänkaltaiset päivät saavat edes hetkeksi miettimään omia valintoja hieman tarkemmin. En tarkoita, että jokaisen olisi tehtävä radikaaleja muutoksia heti, vaan pienillä asioilla askel kerrallaan voi tehdä jotain paremmin ja merkityksellisiäkin arjen tekoja.

Kun sain pressitoimistolta sähköpostia, jossa tiedusteltiin halukkuutta osallistua omalla tavallani tärkeään asiaan, kuten sarvikuonojen suojelemiseen sukupuuttoon kuolemiselta, vastaukseni oli välittömästi, kyllä.

Toki maailmassa on paljon asioita, jonka puolesta taistella ja toimia, mutta jotenkin minua liikutti tämä asia. Sydämessä ailahti, kun ajattelin sarvikuonoja, jotka ovat kuolemassa sukupuuttoon, koska salametsästyksen takia vain hyvin harva yksilö selviää kansallispuistojen sekä suojeltujen alueiden ulkopuolella. On jotenkin surullista ajatella, kuinka me tuhoamme kokonaisia lajeja maapallolta ja minkä vuoksi?

Yhdessä villieläinten suojelua edistävän The Perfect World Foundation-järjestön kanssa Maria Nila auttaa orvoksi jääneitä sarvikuonoja pelastavaa Care for Wild Rhino Sanctuary-rahoitusaluetta. Nuo sarvikuonovauvat, kun on pelastettava 24h sisällä orvoksi jäätyään, jotta heillä on mahdollisuus selvitä. Kun he ovat tarpeeksi vahvoja heidät vapautetaan suojellulle alueelle, takaisin luontoon.

Jos sydämesi ailahti tämän asian hyväksi sinulla, on mahdollisuus tilata Maria Nilan verkkokaupasta  1-11.11 välisenä aikana koodilla Rhino tuotteita -25% alennuksella. Maria ohjaa kampanjan ajan tuoton sarvikuonojen suojelun hyväksi ❤️

Tuotteet itsessään ovat tietysti 100% vegaanisia, sekä parabeenittomia ja sulfaatittomia.
Minä olen käyttänyt Marian tuotteita jo aiemminkin ja tykännyt kovasti. Tuotteet ovat hinta-laatusuhteeltaan loistavia ja tekevät hiukset uskomattoman pehmeiksi.  nyt voisi sanoakin, että samassa paketissa yhdistyy monta hienoa asiaa.

Ihanaa viikonloppua sinulle ja hyvää vegaanipäivää!!

Viikonlopun vibat









Kello on kuusi aamulla ja hörpin teetä tukka pystyssä ja tuijotan tietokoneen ruutua. Se on siirretty keittiöön-tietsikka siis, koska meillä remontoidaan-taas.

Penkoessani aamutuimaan alati kasvavaa teevalikoimaani, käteeni osui Viisasten tee. Nappaan se käteeni, tiputan teepussin jättimäisen teemuki pohjalle, joka muistuttaa enemmän kattilaa kuin kuppia ja kaadan kuumaa vettä ja kauramaitoa perään niin paljon, että kupin kantaminen pöytään asti vaatii harvinaisen vakaata kättä ja toki pientä sadattelua, se auttaa kummasti käden vakauteen testatkaa vaikka, sillä en millään nyt ehtisi mopata tätä aamun elixiiriä parketilta.

Suupielet kääntyvät väkisinkin hymyyn, seuratessani tuota pikkuruista lappua, joka heiluu edestakaisin teepussin jatkeena. Viisasten tee.  Se tulisi tarpeeseen-se viisaus, sillä tänään pitäisi lukea isoon tenttiin töiden ohella-ratkoa muutama matemaattinen pulma, sekä aloittaa lukemaan erästä opintoihin liittyvää opusta. Puhumattakaan remonttihärdellista, joka odottaa kotona.
Siis ihan perus maanantai.

Kaikista uhkakuvista huolimatta oloni on ihan mielettömän energinen ja hyvä, samaan aikaan  rauhallinen, luottavainen ja usko kaikkien onnistumiseen on kova.
Se voi tosin johtua siitä, että en ole vielä aloittanut urakkaa tai sitten yksinkertaisuudessaan viikonlopusta, joka oli hyvä.

Minulla sattui olemaan viikonloppu vapaata ja ajattelin ensin, että käyttäisin vapaat hyödyksi, olisin reipas ja tekisin kaikki rästihommat ja tulevatkin jutut pois alta, mutta kun perjantai koitti idea ei tuntunutkaan enää houkuttelevalta miltään kantilta katsottuna, joten vaihdoin suunnitelmaa. Pitäisinkin koko weekendin vapaata kaikista velvotteista ja vaan nauttisin. Ihminenhän saa tunnetusti itsestään paljon enemmän irti levänneenä ja kun tajuaa että kahden päivän päästä on iso tentti ja et ole vielä aloittanut lukemaan;)


Treffasin lauantaina yhden rakkaimmista ystävistäni sen, jonka kanssa näemme aivan liian harvoin, ja jonka kanssa parkkeeraamme hanurimme aina meidän keittiön pöydän ääreen penkeille, jotka olen vaihtanut miellyttävimpiin, juuri meidän maratonkeskusteluidemme takia.

Meidän tapaamisemme ovat joka kerta hyvin pitkiä, keskustelumme rönsyileviä ja voisi sanoa terapeuttisia.
Ei ole aihetta jota emme perkaisi läpi.
Miehenikin käy täyttämässä kahvimukiaan naureskellen ja heittää väliin jonkin nasevan kommentin, yleensä minusta tai Satusta, joka yleensä siivittää keskustelun miesten ja naisten ajatusmaailman eroihin, ja päättää sen hervottoman naurunpuuskaan.
Joka kerta olen yhtä onnellinen, että juuri hänen kanssaan ovat tiemme kohdanneet aikanaan.

Koska lauantaista tuli ihan viikon helmi, halusin jatkaa sunnuntaita samalla tavalla. Peffat parkkeerattiin saman pöydän ääreen sunnuntainakin, hieman erillä kokopanolla tosin, kun treffasin puolestaan siskoni ja veljeni.
Koska tekstistäni saa ilmeisimmin kuvan, että en ole koko viikonlopun aikana liikkunut ruokapöydän äärestä minnekkään, korjaan asian heti, että olen kyllä poistunut-hetkittäin.
Kävimme siskoni kanssa jopa kuvaamassa, koska ensin näytti, että tästä tulisi ihan kivan oloinen päivä.  Eipä tullu. Heti kun saatiin kannettua kamat autoon alkoi sataa vettä. Totesin, että pikku sadekuuro ei meitä haittaa. No se ei varmaan olisikaan haitannut, mutta kun rantaan päästyä vettä alkoi viuhtoa lähes joka ilmansuunnista mitä vaan löytyy, alkoi huumori olla koetuksella.
Kävely rantakivillä muistutti lähinnä jonkinlaista extrem radan suorittamista ja mielessä välähti kivuliaan lonkkamurtuman mahdollisuus.

Selvisimme kuitenkin takaisin himaan ehjin nahoin, mikä sinänsä oli ihan mukava vaihtoehto, sillä olin luvannut leikata veljeni vallattomat luonnonkiharat astetta lyhyemmiksi.

Olen hieman ylpeä ja onnellinen, että hän luottaa kutrinsa juuri minun käsittelyyni. Hän kun ei anna kenenkään muun leikata suortuviaan. Ei sen jälkeen, kun aikanaan lähdin opiskelemaan alaa, ja vaikkakaan en enää sitä työkseni teekkään ja vaikka oma kuontaloni näyttää monesti lähinnä siltä, kun olisin juuri saanut sähköiskun tai noussut juuri vuoteesta. Niin silti luotto tekemiseen on tallella:)
Ja hyvät niistä tuli tälläkin kertaa, vaikka itse sanonkin. Onneksi hänen hiuksensa kasvavat hurjaa vauhtia, en ymmärrä mitä hän syö, joten kohta hänen on tultava takaisin.
Illan pyhitin Netflixille ja katsoin kaksi leffaa, joista ei välttämättä voi sanoa, että ne olisivat olleet mitään juonellisesti mestariteoksia, mutta koska toista leffaa tähditti  Jason Momoa, niin juonella ei varsinaisesti ole väliä.

Niin ja sitten vielä juniori, hän oli pelimatkalla Oulussa viikonlopun ja sain niin hykerryttävän hauskan puhelun kotiin samoin videon, jolle olen nauranut koko viikonlopun ja tämän aamun.
Ei voi kun todeta, että tästä on ihan huippua aloittaa uusi viikko.