Viuhahtajan päiväkirja






Okei. Voisin oikeasti alkaa pitämään kyseistä päiväkirjaa, viime päivien touhujeni valossa.
Ja ei, mulla ei ole aikomustakaan muistella sattumuksia vuosien takaa, koska olen tehokkaasti yrittänyt unohtaa edes osan munauksistani.  Joskin perheeni ja ystäväni eivät ole jostain syystä katsoneet tarpeelliseksi unohtaa parhaita paloja. Joten odotan sitä hetkeä, kun heille iskee dementia-kaikella rakkaudella.

Kaikki läheiseni tietävät, että minulle sattuu ja tapahtuu kaiken aikaan jotain. En tiedä onko se geeneihin rakennettu vai jokin muu valuvika. Onneksi nykyään otan asiat lähinnä olan kohautuksella, kun tarpeeksi sattuu, niin siihen tottuu.


Tapahtui tiistaina:
Herään aikaisin aamulla, (siis jotain seiskan aikaan ja se on lomalaiselle aikaisin),
en pysty nukkumaan pidempään, koska asuntomme muistuttaa lähinnä saunan ja helvetin välimaastoa, elohopean kivutessa yli kahdenkymmenen asteen. Takavuosien remontti ei tainnut mennä ihan putkeen.
Keitän kupillisen aamuteetä, kiskaisen bikinit ylleni ja siirryn parvekkeelle kirja kädessä, nauttimaan jälleen yhdestä leppoisesta loma-aamusta.
En tiedä kauanko olen nauttinut hiljaisuudesta ja uskomattoman viihdyttävästä kirjasta, jolle hekotan hysteerisesti vedet silmissäni, kunnes huomaan, että kuumuus on kasvanut entisestään-hellerajat paukkuu rikki ja vartaloani pitkin valuu hikipisaroita kuin purossa.
Vilkaisen nopeasti ympärilleni, ketään ei näy missään, ja koska asuntomme on ylimmässä kerroksessa ei meidän parvekkeelle voi nähdä mistään muualta, kuin naapuritalon katolta.
Avaan siis bikinien yläosan ja viskaan ne parvekkeen lattialle. Uppoudun takaisin kirjan pariin. Välillä kääntyilen aurinkotuolissa kuin grillikana, jotta päivetys olisi mahdollisimman tasaista- turhamaista tiedän.


Jonkin ajan kuluttua jokin ääni havahduttaa minut. Kiskon ajatukseni irti kirjasta ja vilkaisen ympärilleni. Enkö muuten maininnut jotain siitä naapuritalon katosta. Siitä paikasta josta oli ainoa näköyhteys meidän parvekkeelle. Jos siellä ei ole kukaan käynyt koko vuonna, niin eikös siellä ole taatusti remonttireiskat ja talonmies työntouhussa juuri sillä hetkellä, kun olen lähes nakkena parveketuolissa-he vastapäätä minua ja paljaita tissejäni.

Katson silmät pyöreinä talkkaria ja läväytän kirjan rintojeni peitoksi- kiitokset pienistä rinnoista, ehkä hän ei nähnyt mitään, tai no ainankaan kovin paljoa;)
Raapaisen biksuni lattialta ja kipitän sisälle, hieman nolottaa ja hitosti naurattaa. 
Ei niin, etteikö hän olisi nähnyt mitään sellaista mitä ei ole jo ennen nähnyt-tosin ei mun tissejä.

Kaivoin välittömästi kännykän esiin ja kirjoitin Tiialle seuraavan viestin;



Unohtakaa kirjoitusvirheet, olin hieman hysteerisessä tilassa...
Ihan parasta näissä tilanteissa on saada ystävän tukea, naurusta ei meinannut tulla loppua :D
Tämän jälkeen tietysti infosin asiasta kaikkia läheisiä, jotta he saavat taatusti henkisen hermoromahduksen kanssani.

Ette kai vaan kuvitellut, että ne mokailut loppuivat tähän, no ei tietenkään loppunut, yllätys yllätys!
Torstaina puolestaan lähdin käymään ruokakaupassa kävellen, kun ei tarvinnut ostaa kuin muutama tarvike, esimerkiksi jauheliha jonka olin laittanut makaronilaatikkoon, ja jonka mies oli luvannut lasten tortilloihin.
Okei jäätelökin oli lopussa.

Torstai oli tosiaan tuulisempi ja viileämpi päivä, mutta ei niin viileä, etteikö mekolla voisi olla liikenteessä Olen vakaasti päättänyt, etten housuja laita ennen elokuuta, ellen nyt satu löytämään ihanan keveitä kukkahousuja, joidenka lahkeita ei tarvitse lyhentää kahtakymmentä senttiä ollakseen minulle sopivat.

Mutta asiaan. Kävelin kaupasta kotiin kassi kainalossa ja mekon helmat liehuen. Huomasin tien varteen pysäköidyn auton, jonka sisällä istui keski-ikäinen mies. Jatkan matkaa kohti autoa tarkemmin sen ohi, en kyytiin. Pääsen auton etukulman kohdalle, kun mies käynnistää autonsa ja samaan aikaan tuulenpuuska iskee. En tiedä olenko minä kirottu vai viikkoni vaan, mutta kuin salamana hameen helmani pöllähtää ylöspäin- perskannikat vilkkuen. Miettikää Marilyn Monroen legendaarista kohtausta, jossa tuulenvire nosti mekonhelman korviin, silleen kauniisti. Tämä ei näyttänyt yhtään siltä.
Keski-ikäinen nainen ruokakassi kainalossa, nuttura keskellä päätä ja se raitamekko paljastaa, ei niin treenatut pakarat.
Olen varma että näky on palanut kuskin verkkokalvoille ikuisiksi ajoiksi, ja hän tulee tarvitsemaan terapiaa-olen äärettömän pahoillani:D

Haluatteko arvata, kenelle lähti taas salamana tekstiviesti, arvaa mitä nyt kävi ja .....selostus.
Vastaus: oliko sulla kalsareita jalassa?
Luojan kiitos oli ja ihan sievätkin vielä.



Vielä olisi viikkoa jäljellä ja kaikkea ei ole näytetty-ihan pelottaa itseänikin, ulos aattelin kuitenkin mennä.




Kylässä taas

















Porvoossa nimittäin ja Tiian luona. Johan tässä on lomalla kotinurkkia kulutettukin parin viikon ajan, joten eilen kokosin kimpsut ja kampsut kasaan ja ajelin kohti Porvoota.
Oli ihan timanttinen reissu muuten. Ystävä, kaunis kesäpäivä, Porvoon vanhan kaupungin kujat ja kadut. Pizzaa ja leivoksia.

En varmasti ikinä kyllästy näihin maisemiin. Rakastan noita vanhoja taloja, suojaisia sisäpihoja ja korkeita aitoja, joiden yli tekisi mieli kurkkia, en väitän että niin tekisin;) Minua viehättää suunnattomasti juuri ne vanhimmat ja suojaisimmat talot. Kuka siellä asuu ja minkälainen historia sillä kyseisellä talolla on. Olisi ihana omistaa sellainen. Istua omenapuun alla suojaisalla pihalla ja nauttia kesästä.

Kun käyt Porvoossa varaa aikaa kunnolla ja tsekkaa samalla ne lukuisat pienen putiikit ja kahvilat. Niistä löytyy aarteita kohtuu hintaan. Toki myös ihania sisustusliikkeitä, joiden hintataso on huomattavasti korkeampi, mutta jo pelkästään niiden liikkeiden läpikoluaminen on ainakin minulle elämys. Löysin tällä kertaa pienen puodin, jossa myytiin upeita taidekortteja ja- tauluja.
Valitettavasti tällä kertaa oma aikani oli rajallinen, jotta ehdin tutustua valikoimaan kunnolla, samoin kuin ihanaan Bohemian liikkeeseen, jonka ovella jo meinasin saada pienen sydärin, se on juuri se minun näköiseni liike <3 Ensi kerralla sitten paremmalla ajalla käyn kummankin puodin valikoimat kunnolla läpi.

Nyt oli nimittäin vielä ehdittävä lemppari kahvilaan Cafe Cabrioleen syömään porkkanakakkua. Söinköhän sitä viimeksikin? En tiedä ihan sama, herkullista joka tapauksessa.
Paikan vihreä tee on maukasta, sellaista että sitä litkii ihan huomaamatta muutaman kupillisen, helteelläkin.

Koska Suomessa on lukuisia ihania paikkoja, kuten Porvoo ei minua harmita enää laisinkaan, vaikka emme ole lähdössä etelään tänä vuonna. Sitä vastoin, aion ehdottomasti koluta mahdollisimman monta ihanaa mestaa läpi ihan koto-Suomesta tämän kesän aikana, vaikka sitten ihan päivän reissuilla.

Aurinkoista viikkoa just sinulle <3

Ihan parasta just nyt











Viimepäivien fiiliksiä, jotka tekevät elämästä ihan huippua <3

💛Rantapäivä lasten kanssa
💛Minttusuklaajäätelö
💛Uusi rottinkituoli, jonka tinkasin minihintaan kirppikseltä
💛Pupu joka hyväksyy sen ostamasi rottinkituolin
💛Mies joka ostaa sulle karkkipussin ja huikkaa iloisesti, namuja namulle! (naurattaa edelleen)
💛Kirjamaratooni rannalla.
💛Koti täynnä nuoria. Verbu tullut leiriltä kotiin ja niin ovat myös ystävät.  Saken ystävät oli jo meillä
💛Lettukestit lasten kanssa
💛Pupu joka tulee ottamaan aurinkoa viereesi, kun juot aamuteetä parvekkeella
💛Lidlin pionikimppu joka on kaunis, että edullinen
💛Aurinko ja meri
💛Höpöttelyhetket lasten kanssa
💛Lenkkiseura joka pukeutui mekkoon pururadalle Hihitettiin koko matka tällekin älynväläykselle.
💛Illan Mestarien liigan matsi


Tarvitseeko muuta?

More&More ja puistopäivä











Koittakaa kestää, koska sanon sen varmasti sadannen kerran, mutta en voi kuin taas todeta, että lomani ei oikeastaan olisi voinut osua parempaan ajankohtaan.
Lämpöä riittää edelleen ja kaikkialla alkaa olla niin kaunista. Olen istunut rannalla kirja kädessä, nauttinut auringonsäteiden lämmittäessä poskipäitäni ja katsellut lasten riemua heidän leikkiessä rantavedessä. Olen ladannut akkuja. Pikkuhiljaa tajunnut kuinka stressaava talvi ja kevät minulla olikaan takana.
Kuinka ilo monesta tekemisestä oli kadonnut, luovuuteni olevan täysin hukassa ja pipoa on kiristänyt myös urheilun vähyys, joka on ollut pakkotauolla.

Mutta huomaan että lepo tekee hyvää ja pikku hiljaa energiatasot lisääntyvät. Nyt mieli halajaa jo lenkkipolulle. Ajattelin teipata kipeän olkapään niin hyvin, ettei juokseminen olisi niin tuskallista.
Uskon, että kun pääsen takaisin liikunnan pariin, energiat nousevat entisestään.

Yksi super energiapakkaus on siskoni, jonka kanssa kävimme eilen Marketan puistossa käppäilemässä. Kun lapset olivat pienempiä, kävimme täällä useastikin leikkimässä, mutta lasten kasvaessa on puistokäynnit jäänyt unholaan.
Marketan puistossa on myös puutarhamyymälä, josta saa kuulemma kestävät kesäkukat kotiin. Yksi ystävistäni hakee täältä aina pöytään kurkut ja tomaatitkin. Tontilla on myös sisustuskauppa ja kahvila.
Tuo kuvassa näkyvä tuulimylly oli aikanaan lasten suosikki. Nykyään niin ränsistynyt ettei sinne voi enää kiivetä, kun puoli lattiaa näytti puuttuvan tönöstä.
Mutta muuten tämä on edelleen ihan kiva paikka kierrellä. Yritin tehdä hieman videotakin samalla, mutta meni niin nauruksi, että voipi olla, ettei tule mitään julkaisukelpoista.

Mutta siis piti mun vielä kertoa minun uudesta kesäkassista. Tuo More&Moren kaunis kesäkassi oli kirppislöytö, josta pulitin kokonaista 10€
Olen ihastellut tänä keväänä kauppoihin ilmestyneitä toinen toistaan upeampia kasseja, mutta ajatellut odotella alennusmyyntejä. No nyt ei tarvinnut odotella, en nimittäin usko, että enää tuon edullisemmin olisin tuota mistään saanut ja uusi vielä <3

No niin nyt on aika lähteä viemään roposet Lidliin, joten aurinkoa päiväänne ja palaillaan <3

Laventelin tuoksua ja omenankukkia









Ensimmäinen lomaviikko on mennyt juuri niin kuin suunnittelin-eli ilman suunnitelmia, rennosti ja laiskasti.
Aurinkopäiviä on ollut lähes kaikki-yhtä lukuun ottamatta, mutta sen yhden oikukkaan päivän kyllä kestää, vaikka allekirjoittanut kulkikin kyseisen päivän ohuessa paidassa ja shortseissa ja vain hieman hytisi kylmyydestä.

Kesä saa minut onnelliseksi ja lämpö tekee ihmeitä myös omenapuille, joidenka oksille ilmestyi upea kukkaloisto vain yhdessä yössä. En voi lakata ihastelemasta kuinka kauniita ne ovat <3

Juuri nyt olisi ihana paeta mökille. Soudella järvellä, lekotella auringossa hyvän kirjan kera, paistaa marjapiirakkaa ja kerääntyä ystävien ja perheen kanssa grilliherkkujen äärelle.
Napata luonnonkosmetiikka purkit kainaloon ja laittaa illalla sauna lämpiämään.
Mistähän moinen mökkifiilis iskikin yhtäkkiä?
No varmasti näiden tanskalaisen Urtekram Purple Lavender-tuotteiden siivittämänä, ainakin osin.

Sain blogiini muutamia Urtekram sarjan tuotteita testiin ja nämä ovat juuri sellaisia, mitkä voisin viedä mökille.
Laventeli- sarja on vegaaninen ja Urtekram sarjan tuotteet ovat aina luomua sekä 100% kasvipohjaisia.
Näissä on mielestäni tyypillinen luonnonkosmetiikan tuoksu ja laventelin erottaa selvästi. Mutta vaikka tuoksu on pullossa voimakkaampi, se ei kuitenkaan jää iholle tai hiuksiin voimakkaana tuoksumaan, vaan pehmenee kyllä.

Tuotteet sisältävät hoitavia probiootteja, kosteuttavaa hyaluronihappoa, sekä rauhoittavaa laventeliöljyä.
Probiootit taistelevat ihon haitallisia vapaita radikaaleja vastaan ja ylläpitää ja hoitaa ihon ja hiuspohjan kuntoa. Laventeli rahoittaa ja laskee stressitasoa. Hyaluronihappo antaa kosteutta niin iholle kuin hiuksille.
Hinnatkaan ei päätä huimaa, laventeli-sarjan tuotteet kustantavat 5.99-8.99€/kpl

Kenellekkään ei varmaan tule yllätyksenä, että Body Oil on suosikkini. Tallainen ikuinen öljyjen ystävä, kun olen. Body Oil imeytyy nopeasti ihoon mikä on iso plussa.


Nyt pakkaan kimpsut ja kampsut ja suuntaan vielä pienelle piknikille rannalle. Täytyyhän näistä ilmoista nauttia niin kauan, kun ne meitä hellivät.
Aurinkoista viikonloppua <3

Yhden aikakauden loppu ja uuden alku.















Siinä se nyt on yhden aikakauden loppu ja uuden alku.
Viimeiset viisi vuotta olen työskennellyt pienessä sairaalassa, ihanassa yksikössä upeiden työkavereiden kanssa.  Kyseistä työtä kaiken kaikkiaan n 15 vuotta muualla, ja nyt se työ on tullut  päätökseensä.

Perjantaina oli viimeinen päivä tältä erää ja hieman haikein mielin tuli osaston työkaverit halittua.
En toki vaihda taloa, yksikköä kylläkin ja työnkuvaa. Lähden myös samalla opiskelemaan uutta ammattia.

Ihan kuin tässä ruuhkavuosien keskellä ei olisi tapahtumaa tarpeeksi ilman opiskelujakin, mutta uskon että pystyn hoitamaan tämän kunnialla läpi. Olen innoissani uudesta suunnasta ja uskon, että tästä kyllä koituu jotain todella hyvää.

Jäin samalla kuukauden kesälomalle ja mikäpä sen mukavampi tapa aloittaa lomansa, kuin Pappamopo tapahtumalla!
Hallan Papat ovat käyneet jo vuosia ilahduttamassa yhdessä Finnairin lentoemojen kanssa sairaalamme asukkaita ja niin myös tänäkin vuonna. Tällaiset tapahtumat ovat ikäihmisille upeita elämyksiä ja olikin ihana nähdä piha täynnä asukkaita, jotka olivat silminnähden innoissaan.
Minua tuli työpaikalle ilahduttamaan myös Inka perheineen <3 Pojille oli ihana elämys nähdä lähes sata pappamopoa kurvaavan pihaan. Myös helikopterin ylilento oli vaikuttavaa ja äänekästä :)

Minä olen päättänyt nauttia kuukauden kesälomasta täysin rinnoin. Vaikka lomamatkasuunnitelmat peruuntuivat, en anna sen haitata. Loikoillaan sitten lähirannoilla, käydään piknikillä, Seurasaaressa, Linnanmäellä. Lähetetään Sakke rippileirille ja pidetään juhlat. Grillataan ja tavataan ystäviä ja kaivetaan kesälukemiset esille.
Niin ja hoidetaan pientä kuumepotilasta eli Verbua jolle iskee aina allergian vuoksi näihin aikoihin, kuume ja tukkoisuus. Säälittää toinen, kun kaverit kirmaavat uimaan ja rannalle ja neiti niiskuttaa omassa huoneessaan. Vaikka rakastankin aurinkoa, kesää ja lämpöä hurjasti, niin siitepölyaika ei ole meidän perheessä se odotetuin hetki.
Mutta toisaalta kesä on vasta alussa ja ehditään vaikka mitä <3

Aurinkoista viikkoa, joko sinä olet lomalla?




Diy Tassel korvakorut









Jos minun pitäisi valita yksi koru, se olisi ehdottomasti korvakorut. Olen aina tykännyt isoista ja näyttävistä korviksista, sellaisista rennon boheemeista.

Kävin taannoin siskoni lankavarastolla ja poimin muutaman värikkään jämälankakerän matkaani. Eilen kaivelin langat esiin ja päätin näperrellä muutamat kesäiset korvakorut itselleni.
Näiden tekemiseen ei mene, kuin muutama minuutti ja voit hyödyntää, vaikka vanhat korvakorut tähän projektiin.

Tarvitset
➼ lankaa
➼ pyöreät korvakorut
➼ simpukoita (jos haluat)
➼ sakset
➼ pahvinpalan/kortti

Seuraa kuvallista ohjetta :) 

Minä innostuin tekemään monenvärisiä korvakoruja ja hieman erinmallisiakin. Tämä on siitä hauskaa, että vain mielikuvitus on rajana. Olen tehnyt myös paksummasta langasta jättitupsuja, jotka olen laittanut päiväpeiton kulmiin, toimii myös tyynyissä.
 
Aurinkoista lauantaita <3

Hyvä vappu















Toivottavasti teillä oli ihana vappu, sateista huolimatta. Meillä vietettiin tänä vuonna vappua aika vaatimattomasti, ei brunsseja eikä vapputoreja tai kuohuvaa.
Mutta meillä oli yhteistä aikaa.  Lapsilla oli taas ystäviä yökylässä ja minä puolestani leivoin korillisen munkkeja, jotka lapset ystävineen pisteli parempiin suihin alta aikayksikön.
Me miehen kanssa vietettiin hääpäivää sohvalla köllötellen ja leffamaratonista nauttien. Miten niin ollaan oltu kauan yhdessä;)

Niin ja vielä tuohon miten niin ollaan oltu kauan yhdessä, minä halusin kotiin pastellisia ilmapalloja, mutta mies unohti ostaa ne ilmapallot, lukuisista huomautuksista ja kauppareissuista huolimatta. Joko se ei kuuntele tai sitten se ei...kuuntele.

Lakkasin sitten kynnet iloisen pastellisiksi- menee vähän niin kuin ilmapalloista:)
Hölväsin vielä kropan Kicksin vartalovoiteella (ihana tuoksu), ja jalkapohjat omallaan- iho on pehmeä kuin mikä ja tuoksuukin vielä hyvälle.
Leffamaratonin jälkeen kainaloon vielä Karin Slaughterin Kahlittu. Vajaa 500 sivua taattua jännitystä, ja hei meillä oli oikeasti hyvä vappu <3


 Ihanaa viikkoa teille!