Iltakävelyllä merenrannalla




Eilen illalla päädyin ystäväni kanssa iltakävelylle merenrantaan. Olimme kumpikin ahkeroineet koko juhannuksen töissä, perheiden lomaillessa muualla. Kaipasin kipeästi pientä happihyppelyä ja kävelylenkkiä, sairaus kun on taas pitänyt otteessaan muutaman viikon ja silloin on lähinnä tehty tasapainoharjoituksia, kuinka pysyä pystyssä matkalla vessaan ;)

Ajoimme töiden jälkeen Haukilahden rantaan ja Cafe Mellsteniin, vain todetaksemme sen olevan juhannuksen ajan kiinni. Päätimme siitä jatkaa kävellen Matinkylän rantaan josta saimmekin kaipaamme kofeiiniannokset. En voinut kuin ihailla niitä kaikkia upeita taloja , kauniita pihoja ja sykähdyttäviä maisemia joita matkan varrella oli, veneistä nyt puhumattakaan (tuo Calimera paatti on täydellinen).
Olisi kieltämättä mieletöntä asua meren äärellä <3





Siskoni kävi ostamassa minulle uuden hatun h&m:ltä, itse kun en kauppaan ehtinyt ja todella kaipaan jotain muutakin häikäisysuojaa kun aurinkolasit. Olin käynyt tätä sovittamassa jo kerran aiemmin mutta en silloin sitä ostanut, se jäi kuitenkin mieleeni niin häiritsevästi että minun oli pakko saada tämä.
Mieheni totesi tämän nähtyään, että en kai oikeasti mene tuo päässä ulos ! En yhtään ymmärrä mistä se puhuu minusta tämä on varsin valloittava:)
Tottahan tämä oli laitettava kutreille keikkumaan kun lähdimme rantaan. Muiden lenkkeillessä ,hieman toisenlaisissa varusteissa ohi, minä viipotin rantareittiä lierit lepattaen, sainkin muutaman lempeän (huvittuneen) hymyn vastaan :)


Kotiin palattua oli todella hyvä olo pitkästä aikaan ja tänään meni työpäivä lentäen, tälläiset maisemat vaikuttaisi olevan hyvä lääke, voiskohan lääkäri määrätä tälläistä pysyvästi;)

Oikein leppoisaa kesäiltaa teille kaille <3



Omenapuun kukkia ja yksi ihana


Voiko kesäloma kauniimmin alkaa.Neiti kesäheinä on vetänyt lantsarit jalkaan ja lähtenyt lomailemaan maalle, isovanhempien ja tädin perheen hellään huomaan. 
Kuinka ihanaa siellä taas onkaan. Omenapuut ovat täydessä loistossaan ja pellot täynnä lampaita. Täällä minä saan aina järjettömän hepulin kaivaa kameran esille ja kirmata pitkin peltoja kuin pieni lapsi, kamera kourassa kuvaamassa kaikkea mahdollista.

Tällä kertaa tosin lampaat eivät olleet minun kanssa samaa mieltä mitä päätä kuvataan, joten päätin  jättää julkaisematta kuvat missä on rivissä parikymmentä hanuria....












Sitä vastoin yksi otos neidistä ja monta omenpuun kukkaa valtaavat tämän päiväisen päivityksen, kaunista torstaita kaikille <3

Entisöinti puuhissa


 Olen joskus vuosia sitten ostanut kirpparilta kolme kaunista tuolia , entisen omistajan mukaan Espanjasta hankittuja.
Minä olen tykännyt näistä todella paljon, enemmän kuin muu perhe yhteensä:)
Yksi näistä hajosi  muutama vuosi sitten ja nyt alkoi jälleen yhdessä tuolissa jalat liikkua ja liimaukset irtoamaan, joten tällä kertaa päätin korjata nämä.
Harmittaa vieläkin se yksi, jonka n vuosi sitten heitin pois.



Tämä tuoli piti purkaa täysin atomeiksi! Miten yhdestä tuolista voi löytäkkin niin mahdottoman monta naulaa ja niittiä, entinen omistaja oli nimittäin päällystänyt tuolit uudelleen ja nitonut kankaat todella tiukkaan kiinni. 
Okei nyt tuoli oli saatu palasiksi, enää piti koota se......

Nyt tarvitaan puuliimaa ja puristimet, soitto lankomiehelle, tottahan toki hän lainaa tarvittavat tarvikkeet. Muutama minuutti ja ovikello soi, tarvikkeet tulossa! Tosin kun Timppa näki viritelmäni hän nappasi tuoli kainaloonsa ja sanoi palauttavansa tuolin illalla kasattuna, se sopi minulle varsin hyvin :)


Sillä välin toinen tuoli on saanut uuden maalipinnan , vielä kun osaisi päättää kumman kankaan valitsisi istuinosaan.
Vielä on projekti siis vähän kesken ja toinen tuoli odottaa uutta maalipintaa ja verhoilua myös. 
Olisin halunnut nämä tuolit tämän jälkeen ruokapöydän ympärille, harmi vain että keittiöömme nämä eivät enää mahdu, joten toinen tulee päätymään eteiseen entiselle paikalle ja toinen......no se jää nähtäväksi.