Pieniä tuunauksia ja joulukoristusta







Pieni projekti päätöksessä. Muistatteko kun aikanaan mainitsin tuosta pöydästä jonka äitini meille taannoin toi mökiltään. Pöytä on siis ollut minulla ja siskollani lapsuudessa koulupöytänä.  

Pöytä on ollut olohuoneessa kun se ei yksinkertaisesti mahdu muualle, ja sen alkuperäinen puun väri ei oikein sopinut muuhun sisustukseen, mulla on muutenkin menossa joku valkoinen kausi, joka todennäköisesti johtuu ihan tästä pimeydestä!

Päätin siis ostaa valkoisen Helmi kalustemaalin ja ei kun suti heilumaan, pöytä sai uuden puolihimmeän pinnan ja on nyt varsin mukavan näköinen:)
Kummasti pieni tila saa valoa ja avaruutta !

Minä olen niin innokas maalari että tulos näkyy lattiallakin;) Se pitäisi vielä jynssätä puhtaaksi, plääh...helpommalla olisi päässyt jos vaivautuisi suojaamaan lattian, mutta ei!

Maalasin samalla tuon rottinkitarjoittimen valkoiseksi/tuollaiseksi hieman kuluneen näköiseksi ja siitä tuli mielestäni ihan kiva.

Joulukuusi on tehty taittelemalla tapetista tötterö jonka ympärille olen kieputtanut kuusen nauhaa, ja kukkapurkki sai saman maalipinnan kuin pöytäkin, näitä löytyy useampikin versio kotoa.

Kädet syyhyää tekemistä ja hamstrailenkin kaikkia pikku projekteja ( valkoisia ;) ) , ihanaa tämä joulunalusaika <3

Oikein mukavaa perjantaita kaikille !


Söpöt piparkakkutalot


Eilen tuli viritettyä ulos jouluvalot sekä lyhdyt. Kävytkin ovat kuivumassa ja saa kohta valkoisen maalin yllensä jotta pääsen tekemään muutaman jouluisen asetelman kotiin. Pikku hiljaa alkaa siis joulutunnelma hiipiä kotiimme.
Piparkkautaloa pitäisi alkaa rakentamaan ja ideoita tähän hain tänä aamuna Pinterestistä.


Viime vuonna tein näitä ihania pikkutaloja linkki ja ajattelin myös tänä vuonna väsätä muutaman.
Halauan kuitenkin sellaisen yhden isommankin talon, vaikkakin se tulee tietämään paljon tuskaa, eli palovammoja;)
En käsitä kuinka joku onnistuu rakentamaan huikeita taloja ilman ensimmäistäkään rakkulaa?!
Meidän perheessä lähinnä kaikki lyövät vetoa kuinka monesti äippä polttaa sormensa.

Noihin pikkutaloihin löytyy kaavat muuten täältä jos jotakuta kiinnostaapi näitä tehdä.





 Kaikki kuvat lainattu Pinterestistä, eikös olekin ihania luomuksia:)

Varaslähtö jouluun!


 Heipat kaikille!
Olisi kerrottavaa vaikka ja kuinka mutta heti ensiksi minun täytyy esitellä teille uusimmat ihastukseni, nimittäin Riviera Maisonin ihanat Merry Christmas kupit jouluksi <3
En todelllakaan voinut vastustaa näitä kun bongansin nämä netistä, joten nämähän oli etsittävä käsiini keinolla millä hyvänsä. Oletkin tietysti että tämähän on helppo homma, pääkaupunkiseudullahan on useampikin liike joka myy RM:ää, mutta väärässä olin näitähän ei löytynyt yhdestäkään niistä ( vaikka huojuvin askelin niitä hankasti etsin) vaan loppujen lopuksi piti kahlata nettikaupat läpi ja sainkin tilattua ne Sisustus Satiinista Jyväskylästä.
En voi ymmärtää miksi näitä ei ole otettu Cobellon valikoimiin ollenkaan 'murinaa*??
Ihan sama ne on nyt minulla ja ne ihanat, olen hullaantunut <3
Elämän pieniä iloja ;)





Olen etsinyt myös sellaista isoa lyhtyä pöydälle , olohuoneeseen, mutta miehen mielestähän olkkarin pöydälle ei voi laittaa mitään, kun ne on näköesteenä kun pitää vaakamaaterissa tuijottaa tv:tä...niinpä niin, minä tosin olen juuri ratkaisemassa tätä ongelmaa, tilasin lankomieheltä  korkeaman tv tason:)

Ja aiheeseen..
Olen siis  monesti  RM:n lyhtyjä jo käsissä pyöritellytkin mutta hintalappu on normi hinnalla aika korkea, joten ostin Ikeasta 10€ lyhdyn johon piirsin ja leikkasin DC FIX:stä poron kuvan.
Näppärä ja suht nopea fixsaus ja kuvan saa pois jos alkaa poro kyllästyttämään.



Sitten haluan sanoa teille kaikille vielä kiitos!
Kiitos niistä kommenteista ja tsempeistä mitä olen teiltä saanut vaikkakaan en ole kaikkiin jaksanut ja pystynyt vastaamaan ja kiitos että olette vielä pysynyt matkassa mukana vaikka päivitystahti on ollut olematon.
Olen hyvin yllättynyt kun kävijälaksuri näyttää että täällä on poissaolostani huolimatta joka päivä käynyt todella paljon lukijoita vaikkei täällä mitään tapahdukkaan, olen todella otettu <3

Kaunista ja lumisateista viikonloppua teille kaikille!


Ystävät


Ihana viikonloppu takana. 
Kuopus on hyvin omatoiminen tyttö, hän soitti viikolla mummolle ja ilmoitti että hän tulee ystävänsä kanssa viikonlopuksi maalle, pyysi papan puhelimeen ja sopi hänen kanssaa, että pappa olisi heitä hakemassa heti kun neidit pääsee koulusta, jonka jälkeen ilmoitti minulle, mennään C:n kanssa maalle viikonlopuksi!
No mukavampaahan tuo taatusti oli, kuin katsella veljensä pelejä koko viikonlopun ;)













Ja hauskaaha tytöillä oli ollut , omenia sai syödä suoraan puusta, ja niihin puihin sai kiivetäkin, kyllähän tuolla keksii sellaisia leikkejä joita ei täällä kaupungissa ole mahdollistakaan tehdä,  mutta parasta taisi olla kun he saivat hoitaa myös noita suloisia kesän lopulla syntyneitä karitsoja.
 Olivathan ne kerrassaan hellyyttäviä, minun sydämeni vei tuo ihana pikkarainen joka ummistaa silmiään  <3










 Oikein ihanaa tiistaita teille kaikille ja kiitokset kaikille aikaisempaan postaukseen kommentoineille, kirjoitan siitä asiasta myöhemmin lisää kunhan jaksan istua koneella hieman pidempää<3


















Lamaanuttavaa

Se alkoi n kaksi viikkoa sitten , olin saanut jotenkin korvani lukkoon ja jokainen jolla on joskus ollut sama vaiva tietää sen olevan varsin ärsyttävää. Sain onneksi ajan korvahuuhteluun varsin pikaisesti.  Minua alkoi toimenpiteen aikana yllättäen hieman huimaamaan ,mutta uskoin tämän menevän ohi hyvin nopeasti.  Seuraavana päivänä menin normaalisti töihin ja vaikka sielläkin satunnaisesti huimasi  en juurikaan välittänyt asiasta.  Seuraavana (Lauantai) päivänä huimaus oli jotain aivan muuta,  yritin lähteä töihin mutta meinasin kaatua, pyörrytys oli aivan uudella levelillä.
Soitto töihin, en pääse tulemaan ja suunnaksi Jorvi.
Lääkäri epäili asentohuimausta ,viikonloppu saikkua kyllä sen sillä pitäisi mennä ohi.
Huimaus paheni entisestään,  nyt mukaan tuli jatkuva pahoinvointi.
Maanantaina ei auttanut muu kuin mennä uudestaan lääkärin vastaanotolle. 
Täytyy kiittää terveyskeskus lääkäriäni ,hän otti asian vakavasti ja otti yhteyttä Meilahteen josta kävi käsky heidän luokseen välittömästi.
Tunnin päästä  jo olin korvapolilla jossa minua tutkittiin hyvän aikaa. 
Tohtori ei tosin ollut varma diagnoosista ,sairasloma jatkui.

Uskoin ja toivoin että olo parantuisi nopeasti,  samalla kuitenkin itse epäilin  ja tiesin että olen sairastunut pysyvästi.
Viikko oli kamala, olo paheni entisestään,  en pystynyt enää menemään edes kauppaan, en seisomaan niin kauan kaatumatta että voisin käydä suihkussa. Jouduin ottamaan tukea kävellessäni olohuoneesta keittiöön ja voin kertoa, että ei meidän asunto nyt niin iso ole että tuo olisi mahdoton tehtävä ;-)

Viime sunnuntaina istuin suihkun lattialla ja peseydyin ,se oli paras tapa, en ainakaan kaatuisi korkealta. Tyttäreni istui wc istuimen päällä ja kysyi omaan vekuliin tapaansa ,että miksi et äiti lainaa töistä rollaattoria!? Hippasen pisti hymyilyttämään ,idea ei ole lainkaan hassumpi. 

Maanantaina olo oli suorastaan hanurista. Ei kun lääkärin pakeille takas ,ei tää hitto vie lopu pahenee vaan. Paino oli tippunut jo pari kiloa ja olo oli kun karusellissa.
Terveyskeskuksen kautta jälleen Meilahden sairaalaan. Tällä kertaa vastassa oli eri lääkäri kun ensimmäisellä kerralla hän oli erittäin luottamusta herättävä, hänestä huokui ammatitaito ja arvovalta , luotin häneen heti. Ei se toinenkaan huono ollut, mutta tässä lääkärissä vaan oli jotain ...en osaa pukea sitä sanoiksi.

Vastaanotolla tehtiin samat testit kun aiemmin,  lääkäri määräsi ensi viikolle lisätutkimuksia, mutta diagnoosi on erittäin todennäköisesti Menieren tauti , 100% varmuus tähän saadaan loppu tutkimusten perusteella.
Isäni ja veljeni sairastaa tätä myös,  joten minun oli helppo todeta oireiden perusteella itseni sairastuneeni itse tähän samaan. Tämä ei lähde pois ,sen kanssa pitää vaan oppia elämään. Toki oireita yritetään helpottaa ja huimaukseen on olemassa lääkkeet, jotka minulle määrättiinkin jo, nyt toivon että ne alkaisivat vaikuttamaan :)
En onneksi ja toivottavasti kävele lopun ikäni seinistä kiinni pitäen ja kaatuille, mutta jonkin aikaa kuitenkin näytän siltä kun olisin ottanut muutaman lasillisen liikaa ;)


Läheiset on olleet ihania, äitini oli heti tämän kuultuä lähtenyt ajamaan luokseni 350km päästä, komensin hänet takaisin. Lapset kiikuttavat kiltisti äidille juomista ja jopa muistavat kotiavaimensa ulos lähtiessä, jottei minun tarvitse vaappua ovea avaamaan;) Siskoni mies on ollut väsymätön kuski raahtessa minua lääkäristä toiselle. Siskoni ja mieheni käy kaupassa, siivoaa ja tekee ruokaa, pahimpina päivinäni, eli tällä hetkellä jatkuvasti:)
Ystävät soittavat tai käyvät joka päivä <3
Veljeni kanssa olen puhunut puhelimessa melkein joka päivä, hänestä on ollut todella iso apu ja tuki, on eri asia puhua ihmisen kanssa joka tietää täsmälleen mitä vaihetta käyt läpi.
Isän kanssa keskustaeltaessa rupesi hieman hymyilyttämään mielikuva, kun hän kertoi ajasta kun hän joutui konttaamaan pitkin asuntoa päästäkseen siirtymään paikasta A paikkaan B.

Eli jos näette minut pylly pystyssä ojassa tai konttaamassa pihalla en ole humalassa minua on vaan huippannut hieman enemmän :D

Blogi tulee varmasti hieman muuttumaan, samoin kuvakulmat;)
Tämä on kuitenkin niin iso osa arkeani, joten varmasti tulen täällä siitä puhumaan, mutta ei tästä sairausblogia sentää silti tule!

Ihanaa keskiviikkoa teille kaikille lukijoilleni nauttikaa kesästä <3


Korkeasaaressa


 Eilen vietimme päivän korkeasaaressa, siskoni, veljeni, minä ja liuta mukuloita, ihana päivä <3




















 Kesä ja kiireet jatkuvat, en malta juurikaan olla sisällä ja enkä koneella varsinkaan, käyn kuitenkin välillä kertomassa kuulumisia, koittakaa jaksella ihanat <3



Lomaillaan part 2






Kävin viime viikolla ystäväni kanssa tyttöjen reissun Tallinnaan.
Risteily oli tyypillinen 22h reissu ja aamulla käppäilimme vanhaan kaupunkiin katselemaan maisemia  ja tarkoituksena syödä kunnon aamupala siellä, tällä kertaa emme olleet varanneet laivan aamiaista ollenkaan.  Maisemat toki oli kauniit, mutta pienoinen pettymys kohtasi kun vielä kymmenenkään aikaan aamulla ei yksikään kahvila ollut auki vanhassa kaupungissa. Tässä vaiheessa alkoi olla jo pakottava tarve saada se teemuki ja jotain hiukopalaa, joten palasimmekin keskustaan ja nappasimme kahvit/teet ja leivät Virukeskuksesta, täytyy myöntää että tämän aamupalan olisi voinut jättää väliin, sen verran"herkullinen" leipä oli.
Aikamme kierreltyä siirryimme terminaalin päin ja sieltä löytyikin aivan ihastuttava kahvila, voi kun olisimme löytäneet  tämän heti <3






Täällä tee ja leivokset oli todella herkulliset, ja suuri ero Suomeen on että Tallinnassa teetä tuodaan kannullinen, kun Suomessa saat sen kupillisen. 
Ihastuin muuten tuohon kuvioituun sohvaan niin että olisi tehnyt mieli kantaa se kotiin. Ja kyllä tuo kaappikin olisi meille mahtunut ;)

Nämä kaikki kuvat on otettu kännykällä, joten kuvan laatu ei ole se paras mahdollinen, mutta eiköhän tunnelma välity:)