Kun fillari alta läks


Minä olen kävelevä, paremminkin  fillaroiva katastofi!

Lähdin eilen kotiin iltavuorosta polkupyörällä, kuinkas muutenkaan. Siinä lukkoa avatessani katselin kuinka satulaani oli muodostunut pieni jääkerros, myös maa jalkojeni allani tuntui hieman liukkaalta, joten lähdin matkaan varoen.
 Ensi pyörää taluttaen, jonka jälkeen hiekkaosuudelle päästyäni uskaltauduin jo nousta pyörän selkään. Matka alkoikin taittua rattoisasti, enkä muistanut ollenkaan maan olevan jo jäässä. Tässä vaiheessa poljin jo varsin vauhdikkaasti,  enää yksi iso alamäki ja pääsen juomaa kupposen kuumaa teetä kotiini,ajatushan oli kiva jos asiat olisikin mennyt näin, vaan ei!
Polkaisin fillariini vielä kunnon vauhdit ja annoin mennä, alamäessä tukka hulmuten oli jo vauhdin hurmaa, painoin käsijarrua hieman jonka jälkeen löysin itseni selältäni maasta makaamasta , tarkemmin sanottuna autotieltä.
Vilkaisin ympärilleni kukaan ei ollut todistamassa volttiani, keräsin ylpeyteni, puhelimeni, luuni sekä sen hiton fillarin ja kömmin pystyyn ja takaisin pyörätielle.
 
Ensin tietysti tarkistin että puhelin toimii, siitä hiton fillarista ei niin väliä, sehän se minut petti kun tuolleen heitti satulasta.
Otin askeleen jos toisenkin, ok polvet hieman kipeinä, samoin oikea käsi sekä persus, ei luita poikki eikä murtumia, eli kaikki ok.
Loppumatka kotiin meni hieman rauhallisemmin, säryt alkoivat vähän myöhemmin.
Tänään todellisuus iski vasen reisi ja pakara on saanut pahimmat iskut, ei kuitenkaan mitään vakavaa. 
Muutaman päivän lepo ja olen valmis kesyttämään fillarini uudelleen!

12 kommenttia

  1. Apua! Nyt se fillari talviteloille niin kuin olis jo! Onneksi ei käynyt pahemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kati, oli kyllä onni että näin pienillä kolhuilla selvisin :) Ajatteli ajaa koko talven tuolla fillarilla töihin, mutta voipi olla että mieli alkoi kummasti muuttua ;)

      Poista
  2. Nyt lepäilyä ja fillari talviteloille! Onneksi olet kunnossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ihana laiskotella ihan luvan kanssa :)

      Poista
  3. Jaiks, mutta onneksi ei käynyt pahemmin. Varovasti liikenteessä! Blogissani olisi sinulle haaste: http://omankuplansasankari.blogspot.fi/2013/10/11-asiaa.html.

    VastaaPoista
  4. Hei Emilian, kiitos hasteesta käyn kurkkaamassa :)
    Ja onneksi selvisin suht vähillä vaurioin, ainankin tällä kertaa!

    VastaaPoista
  5. Voi että, ompa ikävästi käynyt, mutta onneksi ei kuitenkaan pahemmin. Muistan kyllä itsekin, kun lentänyt liukkailla keleillä pyörän kanssa. Viime vuonna olin viimeisillään raskaana, kun pyörän kanssa lensin. Sille vuodelle en enää pyörän satulaan uskaltanutkaan nousta.
    Kivasti kirjoitat. Naurahin vähän tuossa "tukka hulmuten" kohdassa, vaikka vakavasta asiastahan tässä kyse. Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Tania ja ihanaa alkanutta viikko sinullekkin :) Voi apua, tuo sinun lentosi fillarin kanssa kuulostaa paljon hurjemmalta, onneksi sinulle ja vauvalle ei käynyt kuinkaan!
      Kiva kun tykkäät kirjoituksistani, joskus on sellainen fiilis että ei saa sanottua oikein mitään ja toisinaan tulee sitten leperrettyä vaikka mitä ;)

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Sanos muuta Laura ! Eilen kävin lääkärissä näytillä, koska kyseessä työtapaturma (työmatkalla), niin totesi reisilihaksen ja kaulan lihaksen revähtäneen, eli pienillä vaurioilla selvisin :)

      Poista
  7. Auts, onneksi selvisit naarmuilla! Minäkin olen kaatunut pyörällä kerran jos toisenkin, noloin kerta oli ehkä se, kun yritin pyöräillä kaverini perässä puunrungon yli. Jep, luit oikein.;) Siihen muuten tarvitaan täysjousitettu pyörä ja ehkä vähän harjoitustakin, muuten voi sattua.:)

    VastaaPoista
  8. Puunrungon yli, hui! Onneksi ei ilmeisesti sattunut sinullekkaan sen pahemmin :)

    VastaaPoista